Merenkulun älyväylä -hankkeen ensimmäinen osa käynnistyi vuonna 2016, ja sen puitteissa on tähän mennessä toteutettu useiden tietotuotteiden sekä -palvelujen kehitystä. Yhtenä osana hanketta on muun muassa tutkittu ja kehitetty syvyysmalleja. Näiden vedenalaisten topografisten maastomallien avulla on mahdollista välittää merenpohjasta aikaisempaa yksityiskohtaisempaa tietoa merikartoille, luotseille ja alusten navigointijärjestelmiin.
Kansainvälinen merikartoitusjärjestö IHO julkaisee merikarttojen tuottajille ohjeita ja suosituksia siitä, kuinka merikartoitusta tulisi toteuttaa, ja se on julkaissut useita standardeja työtä määrittämään, yksi uusimmista on syvyysmalleja koskeva tiedonsiirto- ja tuotestandardi. Yhtenä tavoitteena on myös yhtenäistää merikarttojen tietosisältöjä, esitystapaa ja ulkoasua maailmanlaajuisesti. Älyväylähankkeen syvyysmalliprojektin tuloksena on saatu aikaan kyky tuottaa syvyysmalleja, jotka täyttävät IHOn asettamat standardit ja vaatimukset. Työ syvyysmallien parissa jatkuu hankkeen toisessa vaiheessa. Jatkotutkimuskohteena on pilotoida ratkaisuja, kuinka vedenkorkeustiedot saataisiin yhdistettyä syvyysmalleihin niin, että merenkulkija saisi reaaliaikaista tietoa kuinka paljon aluksen kölin alla on vettä. Eräänä tutkimuskysymyksenä onkin ollut se, kuinka syvyysmallien avulla saataisiin esitettyä merenkulkijoille turvalliset ja ei-turvalliset alueet suunnitellun reitin läheisyydessä. Tavoitteena on lisäksi se, että käyttäjä voisi räätälöidä karttaesitystä oman laivansa ominaisuudet huomioiden.
Vedenkorkeustietoja ja -ennusteita tutkittiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa toteutetun projektin tavoitteena oli selvittää, kuinka vedenkorkeuden vaihteluita voitaisiin ennustaa jatkossa nykyistä paremmin. Tätä varten kehitettiin todennäköisyysennuste, joka kuvaa paitsi ennustettua vedenkorkeutta myös ennusteen toteutumisen todennäköisyyttä. Ennuste antaa arvion vedenkorkeudesta jopa 10 vuorokaudeksi eteenpäin, mutta tutkimus on osoittanut, että tiedon luotettavuus alkaa heiketä merkittävästi parin vuorokauden jälkeen.
Ajantasaista aaltotietoa aluksille
Merenkulun älyväylä -hankkeessa on tehty yhteistyötä myös yritysten kanssa. Luode Consulting Oy:n kanssa on toteutettu virtausmittauskokeilu, jossa virtaus- ja aallokkotietoa välitetään suoraan mittauslaitteilta laivoille. Ensimmäinen virtausmittauslaite asennettiin viime syksynä Raumalle Kylmäpihlajan edustalle, josta se lähettää tietoja aluksille AIS-järjestelmän (Automatic Identification System) kautta. Toinen laite on asennettu Emäsaloon Sköldvikin öljysatamaan johtavalle väylälle. Jatkossa laitteiden avulla olisi tarkoitus tutkia myös jään liikkeitä ja paksuutta.
Liikennevirasto on myös kehittänyt meriolosuhdetietoja täydentäviä tietotuotteita aaltopoijujen avulla. Kokeiluluontoisessa projektissa on mitattu aaltoja poijuihin ja viittoihin asennettujen kallistusantureiden avulla, ja saatu sitä kautta saatu paikkakohtaista tietoa aallokon suunnasta ja suuruudesta. Projektin tavoitteena on saada laajempi mittausverkosto ympäri vesistöjä olemassa olevia instrumentteja eli jo käytössä olevia viittoja ja poijuja hyödyntäen.
Ensimmäiset kokeilut aaltopoijuista tehtiin jo vuonna 2013, mutta silloin laitteisto ei kestänyt jäitä. Laitteita parannettiin ja vuosina 2016
2017 asennettiin uusia laitteita, jotka ovat edelleen toiminnassa. Saatuja tuloksia on verrattu Ilmatieteen laitoksen sääasemien tietoihin, ja ne ovat pitäneet paikkansa hyvin.
Älyväyläverkosto yhdistää
Merenkulun älyväylä -hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia esiteltiin keväällä älyväylän verkostopäivässä, jonne oli kokoontunut laaja joukko merenkulun ammattilaisia ja muita sidosryhmiä. Verkosto perustettiin noin vuosi sitten Liikenneviraston aloitteesta yhteistyökumppaneiden rohkaisemana. Tällä hetkellä mukana on kahdeksan eri organisaatiota ja kiinnostuneita on ollut enemmänkin.
"Verkoston tarkoituksena on, että alan ihmiset löytäisivät toisensa yli organisaatiorajojen, ja näin vaikuttaisikin käyneen", kertoo ylitarkastaja Jorma Timonen Liikennevirastosta.
Älyväylän verkostopäivässä jokaisella mukana olevalla organisaatiolla oli mahdollisuus puheenvuoron pitämiseen, ja päivän aikana äänessä olikin useiden tahojen edustajia. Hankkeiden tulosten esittelyn lisäksi kuultiin myös käyttäjänäkökulmaa älyväylästä, kun luotsivanhin Olli Taipale Finnpilot Pilotage Oy:stä pääsi ääneen. Hän korosti sitä, että älyväylää pitäisi tehdä ensisijaisesti tämän päivän tarpeisiin. Korkealentoisten ideoiden toteuttaminen vie aikaa, ja valmistuessaan ne voivat olla jo vanhentuneet. Tiedon määrä laivoilla lisääntyy kaiken aikaa, joten keskeistä olisi keskittyä olennaisiin, tarpeellisimpiin asioihin.
“Ideaalitilanteessa älyväylä tarkoittaa paikallistietoa välittävää kokonaisuutta, joka yhdistyy saumattomasti muuhun käytettävissä olevaan dataan, ja jonka perusteella pystytään tekemään aluksen turvalliseen kulkuun liittyviä päätöksiä”, Taipale tiivisti esityksessään.
Hänen mukaansa kaikki olennaiset tiedot ovat jo olemassa, mutta tärkeää olisi saada ne yhdistettyä samaan paikkaan, yhdelle ruudulle.
Tätä kohti Merenkulun älyväylä -hankkeessa pyritään. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi vuonna 2017, ja sen päätavoitteena on saada syvyysmalli- ja vedenkorkeustiedot yhdistettyä samaan navigointisovellukseen. Tavoitteena on käyttää alustana avoimen lähdekoodin tuotteita, jotta lopputulokset olisivat mahdollisimman laajan yleisön hyödynnettävissä. Tarkoituksena olisi myös testata sovellusta merenkulkusimulaattorissa ja mahdollisesti laivalla sinne vietävällä testilaitteistolla.
Merenkulun älyväylä -hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun. Ajatus älyväylästä on herättänyt valtavaa mielenkiintoa ympäri merenkulun yhteisöä, mutta mielikuvat eivät ole välttämättä aina vastanneet todellisuutta. Tästä on kuitenkin ollut myös hyötyä, kertoo Timonen:
"Moni on ollut siinä uskossa, että teemme valtavaa insfrastuktuurihanketta, vaikka todellisuudessa kyse on ollut muutamista tietotuote- ja tietopalvelupiloteista. Toisaalta kun mielikuvat ovat olleet sfääreissä ja todellisuus lähellä maanpintaa, on niiden välisen kuilun täyttäminen saanut aikaan paljon spontaaneja, lennokkaita ideoita siitä, mitä voisi tehdä. Se on ollut hauska ilmiö."
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Stefan Engström, puh. 029 534 3114
[email protected]
Lue lisää Merenkulun älyväylä -hankkeesta
Älyväylän verkostopäivän aineistot