Takaisin

Linja-autoliikenteen kilpailuttamiseen haetaan uusia tuulia

Linja-autoliikenteen kilpailuttamiseen haetaan uusia tuulia

Julkaistu 16.9.2016

Liikennevirasto miettii aktiivisesti yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa miten linja-autoliikenteen kilpailuttamista voisi kehittää. Tähän liittyen vuoden 2016 aikana on tehty kaksi selvitystä, joiden tulokset ovat nyt kaikkien luettavissa.

Liikennevirasto oli mukana ohjausryhmässä ja rahoittamassa Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n tilaamaa selvitystä ”Kilpailutettujen bussiliikennesopimusten kannustavuuden kehittäminen”. Selvityksen taustalla on alan toimijoiden pyrkimys päästä pois ”sanktioiden kyttäys” – ajatusmallista ja kehittää toimintaa sellaiseksi, että tilaaja ja liikenteenharjoittaja tekevät aidosti yhteistyötä. Uudessa toimintamallissa kiinnitetään huomiota ja palkitaan hyvästä toiminnasta, eikä enää rangaista sanktioilla.

Selvityksessä erikokoisille kaupungeille ja toimijoille ehdotetaan monenmoisia toimenpidemalleja. Kaikille toimijoille suositellaan säännöllisten asiakastyytyväisyystutkimusten toteuttamista. Esimerkiksi kaupungeissa niitä voitaisiin käyttää bonuslaskelmien perusteena. Kaikille kaupungeille suositeltiin lisäksi jonkinasteista kysyntäkannustetta eli osa liikenteenharjoittajan tuloista muodostuisi matkustusmäärän mukaan. Näistä suosituksista Liikennevirasto on jo ottanut työn alle asiakastyytyväisyyskyselymallin laatimisen joukkoliikenneviranomaisten käyttöön. Tavoitteena on saada aikaiseksi sellainen asiakastyytyväisyyskysely, jota kaikki toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää.

Lue selvitys täältä.
 

 

Ruotsista mallia sopimusten kehittämiseen

Osana tätä hanketta tutkittiin myös Ruotsin sopimusmalleja ja niiden kehitystä. Ruotsin tilanne kiinnostaa, sillä vaikka heidän linja-autoliikennejärjestelmänsä on kehittynytkin samaan tapaan kuin Suomessa, ruotsalaiset ovat olleet kehityksessä edellä noin 10–30 vuotta. EU-lainsäädäntö on kuitenkin yhdenmukaistanut käytäntöjä viime vuosina.

Ruotsissa sopimusmallit ovat kehittyneet niin, että ensiksi käytössä oli yksinoikeuksiin perustuvat liikenneluvat, sitten käyttöoikeussopimukset ja sen jälkeen bruttosopimukset ilman kannusteita ja niiden kanssa. Nykyisin Ruotsissa on käytössä bruttosopimukset sekä kannusteilla että ilman. Suomessa on puolestaan ELYjen järjestämässä liikenteessä käyttöoikeussopimuksia ja nettosopimuksia. Suomalaisten kaupunkien liikenteessä on lähinnä käytössä bruttosopimukset ilman kannusteita. Jo aiemmissa Liikenneviraston selvityksissä erityisesti liikenteenharjoittajat ovat toivoneet enemmän kannusteita myös bruttosopimuksissa.

”Liikennekaari painottaa enemmän markkinaehtoista liikennettä, mutta se mahdollistaa edelleen myös kilpailuttamismenettelyt. On todennäköistä, että kaupungit tulevat painottamaan kilpailuttamismenettelyä jatkossakin”, toteaa joukkoliikenneasiantuntija Laura Langer Liikennevirastosta.

Lue lisää Ruotsin mallista täältä.

Lisätietoa:
joukkoliikenneasiantuntija Laura Langer, p. 029 534 3906 tai etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi