Takaisin

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 2022 selkeyttää toimijoiden rooleja ja yhteistyötarpeita

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 2022 selkeyttää toimijoiden rooleja ja yhteistyötarpeita

Julkaistu 7.6.2016

Liikennemarkkinoiden lainsäädäntöä ollaan uudistamassa siten, että voitaisiin luoda tasavertaiset edellytykset joukkoliikenteelle, takseille ja muille liikkumisen palveluja tuottaville yrityksille toimia liikkumisen palveluja tarjoavina toimijoina.

"Tällä hetkellä liikkumisen palvelut eivät muodosta asiakkaan näkökulmasta yhtenäistä kokonaisuutta. Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso -selvityksen aikajänne tähtää vuoteen 2022 ja kuvaa, miten valtakunnalliset sekä alueelliset ja seudulliset yhteydet voidaan sovittaa paremmin yhteen", kertoo henkilöliikenneasiantuntija Arja Aalto selvityksen tavoitteista.

"Palvelutasotavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia niin toimintatavoissa kuin markkinaehtoisten toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä, mutta myös uusia toimintamalleja viranomaisten ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Yhteistyö luo potentiaalia liikkumisen palveluiden liiketoiminnan kasvulle ja matkaketjun kokonaisuuden hallinnalle."

Koko matkaketju tarkastelussa

Tämän selvityksen avulla joukkoliikenteessä pitkään käytössä ollut palvelutasoajattelu haluttiin laajentaa liikkumisen kokonaispalveluihin. Asiakkaan kannalta tarkastelussa on koko matkaketjun palvelukokonaisuus. Selvitys on rajattu koskemaan valtakunnallisia, maakuntien välisiä pitkiä runkoyhteyksiä ja niiden liittymistä solmupisteiden kautta matkaketjuihin ja seutujen/alueiden liikkumisen palveluihin, joiden palvelutasomäärittely on toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten tehtävänä.

Selvityksen keskeisiä havaintoja ovat yhteistyön merkitys, alueiden erilaiset tarpeet sekä markkinaehtoisuuden merkitys. Palvelutason määrittely tukee palveluiden tarjoajien ja viranomaisten toimintaa. Työssä on selkeytetty toimijoiden rooleja ja yhteistyötarpeita matkustajille tarjottavan palvelutason tuottamisessa.

Kysyntä ratkaisee kehityksen

Palvelutasotavoitteissa on otettu huomioon eri käyttäjäryhmien ja alueiden erilaisuus sekä se, että palveluiden perustuessa pitkälti markkinaehtoisuuteen, on kysynnän kehityksellä merkittävä rooli palveluiden syntymisessä niin runkoyhteydellä kuin alueillakin.

Tarkastelussa olivat maakuntakeskusten väliset ja matkailukeskusten runkoyhteydet sekä niiden jatkuminen solmupisteestä alueille ja seuduille. Tarkastelu kohdistui monipuolisesti erilaisiin liikkumisen palvelukokonaisuuksiin käsittäen niin joukkoliikennepalvelut kuin muut niihin kytkeytyvät palvelut (esim. Maas, pysäköinti, polkupyörävuokraus).

"Tavoitteeksi määritelty palvelutaso toteutuu markkinaehtoisista nykyisistä ja uusista liikkumisen palveluista. Yhteistoiminnalla luodaan lippujärjestelmät, reittioppaat ja solmupisteiden palvelut. Viranomaisten toimin ja tuella aikaansaatuja palveluita ovat infran kehittäminen, julkisen rahoituksen kohdistaminen ja tietoaineistoihin hyödyntäminen", kuvaa Arja Aalto eri toimijoiden rooleja.

Tavoitteet on esitetty matkaketjuille, runkoyhteyksille ja solmupisteille

Työtä on tehty vuorovaikutteisesti sekä valtakunnallisten että alueellisten toimijoiden kanssa käyttäen metodina kyselyjä, haastatteluja ja Tampereella, Oulussa ja Joensuussa järjestettyjä työpajoja. Työn aikana on eri toimijoiden haastattelujen ja työpajojen avulla muodostettu ehdotus pitkämatkaisen liikkumisen palveluiden valtakunnalliseksi tavoitteelliseksi palvelutasoksi. Tavoitteet on esitetty matkaketjuille, runkoyhteyksille ja solmupisteille. Lisäksi on esitetty, miten toimijoiden keskinäistä yhteistyötä hyödyntäen voidaan edistää palvelutasotavoitteiden saavuttamista.

Selvitys: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2016-34_liikkumisen_palveluiden_web.pdf