Takaisin

Liikennevirastokin kantaa kortensa kekoon luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi

Liikennevirastokin kantaa kortensa kekoon luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi

Julkaistu 22.5.2012

Luontomme monimuotoisuus on asia, joka pitäisi saada säilytettyä ennallaan. Monimuotoisuuden katoa aiheuttavat pääasiassa elinympäristöjemme muuttuminen, luonnonvarojen ylikäyttö, haitalliset päästöt, haitalliset vieraslajit ja ilmastonmuutos. Myös liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla halutaan huolehtia luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä.

Monimuotoisuuden suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan valtioiden ja viranomaisten toimien lisäksi myös elinkeinoalojen, yksityisten yritysten ja kansalaisten panosta. Luonnon toimintakykyä ei voida ylläpitää pelkästään perinteisen luonnonsuojelun keinoin suojelemalla eliölajeja tai elinympäristöjä.

Päätavoitteet suunnattu vuoteen 2020

Luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) allekirjoituksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo kaksikymmentä vuotta. Monimuotoisuuden katoa ei kuitenkaan ole onnistuttu pysäyttämään tai edes merkittävästi hidastamaan yleissopimuksen osapuolikokouksessa asetettuun määrävuoteen 2010 mennessä. Myös EU:n tavoitteena oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, mutta tätäkään tavoitetta ei saavutettu.

Uudet tavoitteet asetettiin heti: Euroopan komissio antoi vuonna 2011 tiedonannon, jonka vision mukaan luonnon monimuotoisuutta ja sen tuottamia ekosysteemipalveluja suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan vuoteen 2050 mennessä. Tiedonannossa asetettiin vuodelle 2020 päätavoite, jonka mukaan "vuoteen 2020 mennessä pysäytetään EU:n luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen ja ennallistetaan ne mahdollisimman pitkälle sekä tehostetaan EU:n toimia, joilla torjutaan koko maailman luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä."

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen päätavoitteisiin, jotka ovat monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakaminen. Suomi on myös sitoutunut näiden päätavoitteiden entistä tehokkaampaan toimeenpanoon. Tarkoituksena on pysäyttää vuoteen 2020 mennessä luonnon monimuotoisuuden häviäminen maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja kansallisesti.

Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi

Edistymisestä huolimatta luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ei siis onnistuttu Suomessakaan pysäyttämään vuoteen 2010 mennessä, vaikka töitä asian eteen oli tehty yli kymmenen vuotta: Suomen ensimmäinen kansallinen biodiversiteettiohjelma laadittiin vuosiksi 1997–2005. Ohjelma täydensi Suomen hallituksen vuonna 1998 tekemää kestävän kehityksen ohjelmaa luonnon monimuotoisuuden suojelun, hoidon ja kestävän käytön osalta. Seuraava kansallinen strategia ja toimintaohjelma laadittiin vuosille 2006–2016.

Nyt Suomen strategiaa ja toimintaohjelmaa mietitään uudelleen toimien tehostamiseksi. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian 2012–2020 luonnos Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi on ollut lausuntokierroksella, ja se viimeistellään kesän aikana. Tämän strategian mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen olisi pysäytetty vuoteen 2020 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden suotuisa tila ja ekosysteemipalvelut puolestaan olisivat varmistettu vuoteen 2050 mennessä.

Kansainvälistä luonnon monimuotoisuuspäivää vietetään 22.5. Lue lisää täältä!