Takaisin

Liikennevirasto varautuu talveen maanteillä, rautateillä ja merellä

Liikennevirasto varautuu talveen maanteillä, rautateillä ja merellä

Julkaistu 30.9.2011

Kahden erityisesti rautatieliikennettä piinanneen talven jälkeen Liikennevirasto varautuu seuraavan talveen muun muassa suunnitelmallisilla kunnossapitotoimilla, vakiintuneilla maanteiden laatuvaatimuksilla, riittävällä määrällä jäänmurtajia ja talvimerenkulun osapuolten saumattomalla yhteistyöllä.

Keskimääräistä kylmemmät kaksi peräkkäistä talvea koettelivat erityisesti rautatieliikennettä. Viime talvi oli rankka myös merellä, mutta maantieliikenteelle se ei tuottanut ongelmia. Kovat talvet nostivat ongelmakohdat esiin, mutta myös auttoivat pohtimaan ja kehittämään väylänpitäjän talvivalmiuksia.

Lumitöitä tehdään rautateillä aina liikenteen ehdoilla

Talvikaudeksi 2011–2012 Liikennevirasto on suunnitellut useita toimenpiteitä, joiden avulla rautatieliikenteen täsmällisyyttä voidaan parantaa.

Lumityölaatuvaatimukset pidetään jo talvikaudeksi 2010–2011 kiristetyllä tasolla. Lumityöt tehdään aina liikenteen ehdoilla. Liikennevirasto on parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Urakoitsija laatii erilliset, alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieoperaattorin kanssa. Lumityösuunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan erityisesti huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne.

Rataverkolta on kesällä 2011 poistettu puita, jotka saattavat kaatua tai kallistua radalle tai sähköasemille talvella lumen painosta tai kesällä myrskyn voimasta.

Kiinteät lumiharjat puolestaan parantavat vaihteiden toimintaa ja vähentävät lumitöiden määrää. Viime syksynä lumiharjoja asennettiin 30 ja tänä syksynä lähes 70 kappaletta lisää.

Lumenläjitysalueet pääkaupunkiseudulla talveksi 2011–2012 ovat järjestyksessä, kun Keski-Pasila on edelleen käytössä. Tulevaisuuden ratkaisuja, kuten mahdollista sulatusta, selvitetään ja yhteistyötä tehdään Helsingin kaupungin kanssa. Kaikilla kaupunkiseuduilla Suomessa on varattava myös vastaisuudessa riittävästi lumitiloja.

Helsingin ratapihan nykyinen asetinlaite on iäkäs ja toiminut ajoittain huonosti. Asetinlaitteen sisäosien huoltoa on kehitetty ja laajennettu. Myös virransyötön uusinta on käynnissä. Lisäksi ulkolaiteongelmiin on kiinnitetty kunnossapidon seurannassa erityistä huomiota.

Liikennevirasto, VR Group ja HSL ovat valmistelleet yhdessä talvikauden 2011–2012 tehostamistoimenpiteitä. Kunnossapitosopimusten laadukas toteutus ja riittävä valvonta ovat keskeisiä talvikunnossapidon kehityskohteita. Liikennevirasto on lisännyt kunnossapitosopimuksiin kannustinjärjestelmän lisäksi myös sopimussakon, jotta kunnossapidon turvallisuus, laatu ja oikea-aikaisuus voidaan varmistaa entistä paremmin. Lumitöissä sopimussakkoja voidaan antaa esimerkiksi sellaisissa junaliikenteen myöhästymistapauksissa tai toiminnan laatupoikkeamatapauksissa, jotka johtuvat kunnossapidon puutteista.

Tienkäyttäjän apuna ajantasainen kelitieto ja kunnossapitotoimet

Maanteillä talvikauteen valmistaudutaan pääosin vakiintunein laatuvaatimuksin ja menettelyin. Edelliset poikkeuksellisen lumiset talvet maan eteläosissa ja erittäin kylmä sää eivät tuottaneet suurempia ongelmia kunnossapidolle tai liikenteelle – keski- ja pohjoisosissa ne ovat olleet tienpitäjälle jopa normaaleja helpompia. Haasteellisempia ovatkin yleensä lauhat talvikelit: kostea nuoskalumi on tarttuvaa ja liukasta, ja nollakelit jäätävät usein tiepinnan. Pääteillä auttaa suolaus, mutta alemmalla tiestöllä, jolla vallitsee yleensä niin sanottu talvikeli, lauhat säät liukastavat tien lumipolannepinnan.

Tienkäyttäjän kelipalvelua on kehitetty parantamalla kelitilanteen ja -ennusteiden tarkkuutta ja havainnollisuutta. Talvikautena toimiva keliennuste on osa Liikenneviraston tienkäyttäjille tarjoamaa ajantasaista liikennetietokokonaisuutta. Keliennuste näyttää eri tiejaksojen tiesään ja ennustaa sen kehittymistä seuraavien 2–12 tunnin aikana. Tiesäätietojen avulla parannetaan liikenteen turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

Liikenneviraston ajantasainen liikennetieto kertoo keliennusteen lisäksi tieliikenteen häiriöt, käynnissä olevat tietyöt, tiesään ja talvella jäätiet sekä näyttää koko maan kelikamerat.

Alemman tieverkon kuntoon pientä parannusta

Pari vuotta sitten tehdyt muutokset muun muassa yöajan kunnossapidon laatuvaatimuksiin parantavat hiukan alemman tieverkon ajo-olosuhteita. Uusia vaatimuksia on otettu käyttöön alemmalla tieverkolla asteittain alueurakoiden uudelleen kilpailuttamisen yhteydessä, tänä syksynä 13 urakan alueella.

Operatiivisesti talvikunnossapidosta vastaavat alueurakoitsijat niiden laatuvaatimusten pohjalta, jotka tienpitäjä eli Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset asettavat. Käytännön työt tekevät suurelta osin alueurakoitsijoiden aliurakoitsijat. Talveen varautumisessa tärkeässä roolissa ovat ennen talvea käytävät aloituspalaverit toisaalta urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välillä ja toisaalta tilaajan ja alueurakoitsijan välillä. Hektinen työ edellyttää toimintamallien ennakoivaa kirkastamista ja hiomista. Tämä on merkittävä osa laadunvarmistusta.

Tiestöllä keli vaihtelee säiden muuttuessa, koska kunnossapitotoimet vievät aina tietyn ajan. Normaalit säänvaihtelut synnyttävät hetkellisesti huonoakin keliä, ja tienkäyttäjien on siihen aina varauduttava. Tiestö on kuitenkin kulkukelpoinen. Poikkeuksellisissa säätilanteissa, kuten voimakkaiden ja alueellisesti laajojen lumipyryjen sekä laaja-alaisten alijäähtyneiden sateiden aikana kunnossapitokalusto ei aina riitä pitämään teitä kulkukelpoisina, jolloin liikenteeseen voi tulla hetkellisiä häiriöitä. Kunnossapitokalustoa ei ole kustannustehokasta mitoittaa harvinaisten luonnonilmiöiden varalle.

Talvimerenkulku vaatii usean tahon saumatonta yhteistyötä

Meriliikenteessä on analysoitu käyttäjien viime talven kokemukset, ja liikenteen päivittäiseen sujuvuudesta tiedottamiseen panostetaan tulevana talvena entistä enemmän. Liikennevirasto varautuu normaaliin talveen, mutta tarpeen mukaan käytössä ovat myös ruotsalainen murtaja Oden sekä Alfons Håkansin Zeus.

Viime talvi yllätti ankaruudellaan ja aikaisuudellaan rahtaajat Perämerellä ja Selkämerellä. Liikennerajoituksia satamiin asetetaan jääpeitteen paksuuden mukaan lähes samoilla periaatteilla kuin edellisinäkin talvina, mutta tulevan talven tarkempi ennustaminen onnistuu vasta tammikuun puolen välin jälkeen.

Liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusturvallisuus. Suomen ja Ruotsin asettamilla rajoituksilla lisätään myös liikenteen sujuvuutta. Odotusajat pienenevät, jos alukset selviävät jääkentässä pidemmälle ilman jäänmurtajan apua ja jäänmurtajat avustavat vain pahimpien jääesteiden yli.

Liikennevirasto on painottanut teollisuuden rahtaajille sekä hyvien jäissä kulkevien alusten että suurempien talvivarastojen merkitystä. Yhdessä TraFin kanssa kiinnitetään erityistä huomiota aluksiin, joiden eteneminen jäissä ei vastaa niiden jääluokan mukaista suorituskykyä.

Jäänmurto on monen osapuolen yhteispeli: niin satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien kuin murtajien, luotsien ja VTS-keskuksien. Vain päivittäinen yhteydenpito ja jatkuva hereillä olo talven ankarimpina päivinä varmistavat Suomen ulkomaankaupan sujumisen.

Liikenneviraston vaatimus palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 3,5 tuntia. Viime talven ankaruus Perämerellä ja Selkämerellä kuitenkin kasvatti odotusaikoja, ja turvallisuussyistä jäänmurtoavustus jouduttiin jopa välillä keskeyttämään myrskyjen takia.

Talvimyrskyissä alukset pyritään ohjaamaan alueelle, jossa ei ole vaaraa ajautua karikkoon, ja murtajat varmistavat, etteivät ne joudu jäiden puristuksiin. Vahinkoa voi tulla esimerkiksi potkureille ja peräsimille, jolloin alus onkin äkkiä merikelvoton ja kustannukset kaikille osapuolille moninkertaistuvat.

Kustannukset vaihtelevat talven ankaruuden mukaan

Maantieverkon talvihoidon kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Urakat ovat 4–7-vuotisia laatuvastuu-urakoita. Teiden kunnossapito kokonaisuudessaan maksaa noin 415 miljoonaa euroa.

Rautateillä talvikunnossapidon kustannukset ovat keskimäärin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Viime talvena lisärahoitusta lumi- ja routatöihin tarvittiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Tulevaa talvea varten Liikennevirasto on varautunut jopa samansuuruiseen lisärahoitukseen.

Liikennevirasto on sopimusneuvotteluissa kiinnittänyt erityistä huomiota jäänmurron kustannusten pienentämiseen. Korkeat kustannukset vaikuttavat suoraan kilpailukykyymme maailman markkinoilla. Jäänmurron kustannukset ovat niin sanottuna normaalitalvena 35 miljoonaa euroa. Viime talven kustannukset (rannikon jäänmurto, hinaajat ja Saimaan jäänmurto) olivat yhteensä noin 45 miljoonaa euroa, josta polttoaineiden osuus oli 13 miljoonaa euroa.