Takaisin

Liikennevirasto murtaa julkisen rakentamisen myyttejä – Vuoden projekti ja etuajassa valmistuneita hankkeita

Liikennevirasto murtaa julkisen rakentamisen myyttejä – Vuoden projekti ja etuajassa valmistuneita hankkeita

Julkaistu 29.11.2017

Julkisen sektorin infrahankkeiden projektinhallintaa hiljattain selvitellyt työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen ruoti voimakkaasti projektinhallinnan yleistä tasoa.

Sen sijaan Liikenneviraston rakennuttamia hankkeita hän voittopuolisesti kiitteli. Tampereen Rantatunneli-hanketta hän piti jopa esimerkillisenä hankkeena.

Paljon kiitosta saanut Rantatunneli toteutettiin allianssimuotoisena. Tämä merkitsi sitä, että tilaaja, suunnittelija ja toteuttaja olivat alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tavoite oli yhteinen, mikä edesauttoi kustannusten ja aikataulun hyvää hallintaa.

”Meillä on muissakin hankkeissamme tämäntyyppinen lähestymistapa, vaikka toteutusmuoto olisi jokin muu kuin allianssi. Pyrimme edistämään vuoropuhelua urakoitsijoiden kanssa, jotta saisimme arvokasta tietoa miettiessämme kullekin hankkeelle järkevintä toteutustapaa”, kertoo Liikenneviraston projektien toteutusosaston johtaja Pekka Petäjäniemi.

 

Virtasen raportin mukaan Liikennevirasto on onnistunut rakennuttajana paremmin kuin sitä edeltäneet virastot. Substanssiosaamista oli toki myös Ratahallintokeskuksessa ja Tielaitoksessa, mutta eri liikennemuotojen asiantuntijoiden entistä tiiviimpi vuoropuhelu on tuonut osaamista lisää.

”Meillä on Liikennevirastossa 26 projektipäällikköä, jotka kokoontuvat vähintään kerran kuukaudessa tämän vuoropuhelun merkeissä”, Petäjäniemi kertoo.

 

Kustannusalituksia isoissa hankkeissa

Rantatunneli palkittiin hiljattain Vuoden Projektina. Sen lisäksi Pekka Petäjäniemi mainitsee kaksi tuoretta väylähanketta, joissa kummassakin, toteutuksen korkean laadun säilyttäen, säästyi yhteiskunnan varoja. Kehä III valmistui etuajassa, ja sekä Graniittirakennus Kallio että YIT onnistuivat Petäjäniemen mukaan omissa urakoissaan erinomaisesti. Toinen tuore hanke, jossa aikataulu ja kustannukset alittivat suunnitellun, on radanparannus välillä Pasila _ Riihimäki.

”Kaikkiaan meillä on vuodessa yli 40 hanketta. Viime aikoina merkittäviä kustannusylityksiä on tullut vain muutamassa. Kehäradan glykolipulman hoito maksoi 50 miljoonaa, mutta tällaista poikkeuksellista kustannusriskiä ei juuri millään ammattitaidolla olisi voinut ottaa huomioon”, Petäjäniemi sanoo.

Myös Pohjanmaalla kahdessa valtatiehankkeessa ovat kustannukset lievästi ylittyneet. Valtatie 8:n Sepänkyläntie-urakassa tämä johtui Petäjäniemen mukaan siitä, ettei pohjatutkimuksissa ollut tunnistettu kovaa pohjaa lohkareiksi vaan oli tulkittu yli kolme metriä leveät kivet kallioksi.

”Yleisesti voi todeta, että asiakirjat ovat monesti tarkentuneet siinä vaiheessa, kun olemme rakennuttajana analysoineet hankkeen. Omassa talossa on onneksi osaamista siihen, että riskit saadaan yleensä hallintaan ennen toteutusvaihetta. Jos poikkeuksellisesti joudutaan laatimaan uusi budjetti ja uusi aikataulu, se kyllä sitten pitää”, Petäjäniemi toteaa.

Hän pitää hyvänä suuntana sitä, että nykyisin Liikennevirasto saa väylähankkeiden toteutusta varten vuosittaisen kokonaisrahoituspaketin, jonka voi sitten jakaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Näin voidaan välttää se takavuosien pulma, joka liittyi monivuotisten projektien rahoituksen jatkuvuuteen.

”Nykyään ei tule tilanteita, joissa työmaa rahoitussyistä seisahtuu yhdeksi tai useammaksi vuodeksi”, Petäjäniemi sanoo.