Liikennevirasto on joutunut luopumaan tietyistä majakoista niiden käydessä tehottomiksi meriturvallisuuden kannalta, mutta nykyiset majakat pyritään kunnostamaan huolella. Majakoiden korjaustyöt alkavat kuntotutkimuksilla, jotka toteutetaan silmämääräisesti arvioiden, erilaisilla kokeilla sekä tarkkaa tietoa tuottavilla näytteenotoilla. Kuntotutkimusten pohjalta kullekin majakalle räätälöidään sopiva korjaussuunnitelma.
Kestävä majakka vaatii onnistuneen korjaussuunnittelun
Vuonna 1960 rakennettu Utgrynnan on yksi tämän vuoden aikana korjattavista majakoista. Tätä nykyä aurinko- ja tuulienergialla toimivalla Utgrynnanilla on edelleen tärkeä rooli eteläisen Merenkurkun meriliikenteen opastamisessa.
Korjaustöiden alkaessa Utgrynnanin odotettua parempi kunto yllätti kunnossapitäjät: ”Majakan betoni ja teräsrakenteet ovat kestäneet, eivätkä raudoitteet ole päässeet ruostumaan”, ylitarkastaja Pasi Kivioja kertoo. ”Rakenteiden kestävyys osoittaa Utgrynnanin aiempien kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun onnistuneen.”
Osa majakoista huolestuttavan huonossa kunnossa
Kaikki majakat eivät kuitenkaan ole säilyneet Utgrynnanin tavoin. Tänä vuonna korjataan myös vuodesta 1937 asti merenkulkijoita opastanut Keminkraaseli, jonka kunto tiedettiin kehnoksi jo ennen kuntotutkimuksia. ”Olimme varautuneet Keminkraaselin huonoon kuntoon rahoituksessa, mutta betoni oli kärsinyt jopa oletettua enemmän”, Kivioja selittää. ”Myös raudoitteet olivat ruosteessa ja irronneet betonista suurilta osin”.
Majakan huono kunto ei selity ainoastaan sääolosuhteilla – Pasi Kiviojan mukaan kyse on todennäköisesti rakennusvaiheessa tapahtuneesta virheestä. ”Majakan suuret pääteräkset ovat luultavasti liikkuneet alkuperäisen valun yhteydessä luoden ympärilleen suuria onkaloita, joissa vesi on ajan kuluessa tehnyt tuhojaan.”
Keminkraaselin korjaustyöt on jouduttu keskeyttämään odotettua suurempien vaurioiden ja työturvallisuusriskien vuoksi. Seuraavaksi majakalle tehdään laajempi kuntotutkimus, jossa sen korjausmahdollisuuksia selvitetään. ”Toivomme ratkaisun ja rahoituksen Kemikraaselin korjaamiseksi löytyvän pian. Perinteiset majakat ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, joiden toivoisi koristavan kansallismaisemaamme myös tulevaisuudessa”, Kivioja pohtii.
Liikennevirasto pyrkii säilyttämään majakoiden lisäksi myös muita perinnekohteita, kuten museoteitä, -siltoja ja kanavia. Liikenneviraston Tarinakartan avulla voit lähteä aikamatkalle ja tutustua Suomen historiaan liikenneväylien tarinoihin uppoutumalla.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Pasi Kivioja, p. 029 534 3602, [email protected]