Takaisin

Lahden eteläistä kehätietä rakennetaan monella suunnalla

Lahden eteläistä kehätietä rakennetaan monella suunnalla

Julkaistu 14.8.2018

Lahden ja Hollolan suunnalla huhkitaan Suomen suurimmalla tietyömaalla. Vuosien suunnittelu konkretisoituu hyvää vauhtia, kun uutta pintaa syntyy Lahden eteläiselle kehätielle. Valmista pitäisi olla loppuvuodesta 2020.

Kuvassa mies töissä Lahden eteläisen kehätien rakennustyömaalla.

Lämpömittari keikkuu kolmessakymmenessä asteessa, mutta betonimyllyt tietyömaalla pyörivät tasaiseen tahtiin. Lahden eteläistä kehätietä rakennetaan monella suunnalla: kalliota räjäytetään, siltoja betonoidaan ja tienpintaa asfaltoidaan. Työmaa levittäytyy laajalle alueelle Hollolan ja Lahden eteläpuolelle. 

"Tämä on valtava hankepaketti ja pieniä yllätyksiä tulee joka päivä, mutta hyvin on sujunut ja iloisella fiiliksellä mennään eteenpäin", kertoo hankkeen projektijohtaja Janne Wikström. Hän vastaa hankkeesta Liikenneviraston puolelta yhdessä projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläisen kanssa. Hankkeessa ovat tiiviisti mukana myös Lahden kaupunki ja Hollolan kunta.

Yksi hanke – kolme erilaista urakkaa

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hanke on laaja paketti, joka koostuu kahdesta hankeosasta ja kolmesta urakasta. Ensimmäinen hankeosa jakautuu kahteen urakkaan ja sisältää valtatie 12 rakentamisen Lahden ja Hollolan eteläpuolelle, kun taas toinen osa käsittää Uudenmaankadun parantamisen. Kaikkia urakoita toteutetaan erilaisin tavoin.

Hollolan puolella käynnissä on ST-urakka (suunnittele ja toteuta), jossa Destia hoitaa niin suunnittelun kuin toteutuksenkin. Lahden puolella sen sijaan urakoidaan allianssimallilla. Allianssiurakka merkitsee sitä, että Liikennevirasto ja rakentajakumppani Skanska Infra Oy sekä suunnittelijakumppani Pöyry Finland Oy muodostavat allianssin, joka vastaa urakan toteutuksesta yhdessä. Valtari-niminen allianssi perustettiin viime vuoden heinäkuussa.

Hankkeen toinen osa sisältää Uudenmaankadun eli maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantamisen. Se toteutetaan kokonaisurakkana, mikä tarkoittaa sitä, että Liikennevirasto teettää rakennussuunnitelman ennen urakan kilpailutusta ja urakoitsija vastaa vain rakentamisesta. Urakoitsijana toimii Suomen Maastorakentajat Oy.

Valtatie 12 tulee jatkossa kulkemaan Hollolan ja Lahden eteläpuolelta. Tiehanke on jaettu kahteen hankeosaan ja kolmeen urakaan.

Hanke on paloiteltu osiksi sen valtavan koon tähden. Erilaiset urakkamallit puolestaan syntyivät alan toimijoiden, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden toiveiden perusteella, joita ennen hankkeen aloittamista kartoitettiin.

"Tämän kokoluokan hanke olisi ollut liian suuri yhdeksi paketiksi, joten jaoimme sen useampaan osaan. Hankkeen edetessä päätös on osoittautunut järkeväksi", Wikström toteaa.

Hanke työllistää tällä hetkellä noin 300 henkilöä. Monen eri toimijan mukanaolo tuo rakentamiseen omat haasteensa ja vaatii paljon yhteensovittamista, kun työmaat urakka-alueiden rajoilla kohtaavat. Tähän mennessä kaikki on kuitenkin sujunut hyvin ja työ edennyt aikataulussa.

Lisää kaistoja autoille ja uusi pyörätie

Rakentaminen hankkeessa alkoi toisesta osasta, Uudenmaankadun parantamisesta, toukokuussa 2017. Tavoitteena on saada se valmiiksi juhannukseen 2019 mennessä, jonka jälkeen tienpito siirtyy Liikennevirastolta Lahden kaupungille.

Uudenmaankatu kulkee Renkomäestä kohti Lahden keskustaa. Se levennetään nelikaistaiseksi, eli jatkossa tiellä on kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Pyöräilijät ja kävelijät saavat lisäksi omat kaistansa ajoväylän viereen. Samalla kun tietä parannetaan, myös alikulkuja uusitaan – vanhat, ahtaat elementtialikulut korvataan avarammilla kehäsilloilla.

"Uudet alikulut ovat poikkeuksellisen isoja, sillä niihinkin tulee omat kaistat kävelyä ja pyöräilyä varten. Aiemmin Renkomäestä Lahteen ei ole ollut kunnollista pyörätietä, mutta nyt sellainen saadaan", Wikström kertoo.

Projektijohtaja Janne Wikström. Taustalla Hankaankadun risteyssilta ja uuden katuyhteyden rakennustyöt.

Siltoja kehätietä ylittämään

Toisessa päässä Uudenmaankadun rakennustyömaata sijaitsee Launeen risteyssilta, jonka ali valtatie 12 tulee valmistuessaan kulkemaan. Sillan rakennusta varten on tehty kiertotie, jota pitkin autot väliaikaisesti ajavat. Sillan pitäisi olla valmis ennen talvea. Sillan kannen eristystä on tehty sääsuojan turvin, sillä betonin pitää pysyä täysin kuivana.

"Tämän sillan osalta kelit ovat olleet hyvät – on ollut vain yksi ukkoskuuro. Ilman sääsuojaa sade olisi voinut aiheuttaa ongelmia sillan rakenteisiin, mutta nyt niitä ei päässyt syntymään", Wikström kuvaa.

Vähän matkan päähän sillasta rakennetaan parhaillaan uutta alikulkua tulevan kehätien ali. Pian alkaa olla valmista, enää murskeet ja asfaltti puuttuvat. Koulujen alkuun mennessä tietä pitkin pääsee turvallisesti läheiseen opinahjoon.

Launeen risteyssillan rakennus etenee sääsuojassa. Lahden eteläinen kehätie tulee kulkemaan sillan ali ja Uudenmaankatu menemään yli.

Jatkettaessa matkaa itään päin kehätietä kohti, saavutaan Valtarin urakka-alueelle. Lahden eteläisen kehätien Ajokadun risteyssillan kohdalla on toinen siltatyömaa. Ajokatu on katkaistu liikenteeltä ja vanha asfaltti kuorittu alta pois. Paikalle rakennetaan siltaa, jota pitkin katu tulee jatkossa kulkemaan kehätien yli. Ajokatu pysyy siis entisellä paikallaan, mutta nousee vain paljon ylemmäs sillalle.

Sillan teko on vasta alkuvaiheessa, eikä sen rakenteita ole vielä juurikaan näkyvissä. Työ etenee niin, että ensin tehdään puusta sillan muotti, joka sitten raudoitetaan ja betonoidaan. Työmaalla on parhaillaan meneillään teräsputkipaalujen betonointi. Betonin laatua valvotaan jatkuvasti ja nytkin tehdään juuri notkeuden testausta työmaakoekappaleella.

Työmaa sijaitsee aivan Launeen 900 oppilaan parakkikoulun kupeessa. Oppilaitoksen toisella sivulla rakennetaan vinhaa vauhtia Orvokkitietä, jotta lapset pääsevät koulujen alkaessa sitä pitkin turvallisesti perille.

Ajokatu tulee jatkossa kulkemaan siltaa pitkin kehätien yli. Taustalla Launeen parakkikoulu.

Tunneleita tehdään taiten

Launeesta länteen sijaitsee Liipola, jossa on kesän aikana aloitettu tunnelin louhintatyöt. Toistaiseksi paikalle saavuttaessa maisemaa hallitsee vielä jykevä kallioseinä, mutta aikanaan sen läpi tulee kulkemaan valtatie 12. Kilometrin pituista tunnelia tarvitaan, sillä kallion päällä on 20 000 asukkaan kerrostaloalue. Talon perustuksiin on räjäytyskohdasta matkaa lyhimmillään 8 metriä. Räjäytyksiä valvotaan tarkasti tärinämittauksilla ja asukkaille lähetetään tekstiviesti tulevasta räjäytyksestä aina 20 minuuttia etukäteen.

Tunnelia louhitaan 2–6 metriä kerrallaan noin 800–1000 räjäytyksen voimin. Räjäytyksiä tehdään tiheässä ja pienillä määrillä, jotta tärinä ei kasva liian suureksi. Porajumbo-nimisellä työkoneella porataan kallioon reikiä, jotka panostetaan räjäytysaineella. Koneet on ohjelmoitu poraamaan reikiä oikeisiin kohtiin. Kallion viereen metsään on rakennettu työmaatie, joka hankkeen valmistumisen jälkeen muutetaan ulkoilureitiksi.

Liipolan tunnelin sivuun on louhittu 100 metriä pitkä tutkimustunneli allianssin kehitysvaiheessa. Tutkimustunnelilla on saatu kallion laadusta tietoa, joka on auttanut työn suunnittelussa.

Toinen tunneli tulee sijaitsemaan Patomäessä ja sen päälle rakennetaan uusi jalkapallokenttä. Hollolan puolella tunneleita ei ole, mutta siellä tehdään avolouhintaa, eli tie tulee kulkemaan useassa kohtaa kallion läpi. Lisäksi Hollolan puolelle rakennetaan muun muassa kaksi pitkää laaksosiltaa.

Tunnelit osaltaan nostavat Lahden puolisen tieosuuden rakentamiskustannuksia. Vaikka Hollolan puolelle tehdään tietä kilometreissä enemmän, on se silti huomattavasti halvempi hankeosa. Uutta tietä syntyy Hollolan puolella 8,5 kilometriä ja Lahden puolella 4,5 kilometriä.

Lahden eteläinen kehätie tulee kulkemaan Pationkallion läpi. Tähän tehdään kallioleikkaus. Kallion läpi ajettaessa tie jatkuu Luhdanjoen laakson yli 270 metristä siltaa pitkin.

Avointa viestintää alusta alkaen

Pationkalliosta itään sijaitsee Okeroinen, jonne rakentuu yksi työmaan kuudesta eritasoliittymästä. Nyt paikalla on meneillään perinteinen sillanrakennus. Ala-Okeroistentie tulee jatkossa kulkemaan siltaa pitkin kehätien yli. Okeroisten eritasoliittymä rakennetaan yhteen seudun pehmeimmistä paikoista. Alueelle tehdään massiivisia pohjanvahvistustoimenpiteitä, joihin kuuluvat esimerkiksi paalulaatat. Paalulaatta on rakenne, jossa maahan lyödään teräsbetonipaaluja. Paalut katkaistaan suunniteltuun tasoon, jonka jälkeen niiden päälle valetaan teräsvahvisteinen betonilaatta lujittamaan pohjarakenteita.

Ala-Okeroistentie tulee ylittämään kehätien siltaa pitkin. Paalulaatan paaluja lyödään parhaillaan sillan tulopenkereen kohdalle.

Hankkeen parissa on tehty töitä nyt vähän yli vuoden verran, ja toistaiseksi yhtään työtapaturmaa ei ole sattunut. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja työmaalla liikutaan vain suojavarustuksessa.

Uudenmaankadun parantaminen on edennyt jo pitkälle ja Lahden eteläisen kehätien rakentaminen päässyt hyvään vauhtiin. Reilun parin vuoden kuluttua, loppuvuodesta 2020, pitäisi kaiken olla valmista liikennöinnille. Alueen asukkaita on pidetty ahkerasti ajan tasalla hankkeesta ja viestintään panostettu vahvasti.

"Lahden eteläisen kehätien linjaus on herättänyt vuosien saatossa suuriakin tunteita. Tästä syystä olemme alusta asti halunneet viestiä kaikesta mahdollisimman avoimesti", Wikström kuvailee.

Yleisötilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa sekä Hollolan että Lahden puolella. Lisäksi asukkaille on pidetty kohdennettuja tilaisuuksia. Hankkeella on omat sivut sekä tilit Facebookissa ja Twitterissä. Lisäksi joka perjantai lähetetään viikkotiedote, jossa kerrotaan, mitä kuluneella viikolla on tehty ja mitä seuraavalla viikolla on luvassa. Flickr-kuvapankkiin on koottu hankkeesta kuvia, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Avoin viestintä on onnistunut hyvin ja palautteet ohjautuneet oikeisiin paikkoihin, eli suoraan hankkeelle. Vaikka mukana on monta eri toimijaa, viestintää hoidetaan kokonaisuutena.

"Jokainen hanke on omanlaisensa ja niistä on tarkoituskin tehdä omanlaisiaan. Yhtenä tämän hankkeen ominaispiirteistä erityisesti Lahden puolella korostuu asukkaiden hyvänä rajanaapurina toiminen, sillä työmaa on niin lähellä asukkaita ja palveluita, kuten kouluja. Olemme pärjänneet tässä tähän mennessä hyvin", Wikström sanoo. Samalla linjalla on tarkoitus jatkaa.