Takaisin

Kevätroudat alkavat väylillä

Kevätroudat alkavat väylillä

Julkaistu 22.3.2013

  Pääosin normaalista kelirikosta huolimatta maanteillä on runsaasti talven aiheuttamia halkeamia ja muita vauriota. Rautateillä roudan vaikutusten odotetaan jäävän tavanomaisiksi. Saaristoliikenne on pystytty hoitamaan pääsääntöisesti yhteysaluksilla.

Routa tai kelirikko vaikuttaa hieman eri tavoin eri liikennemuotoihin. Väylän kunnossapidossa on tiukemmat kriteerit rautateillä kuin maanteillä. Saaristoliikenteessä sen sijaan kulku estyy tai ainakin hankaloituu.

Rautateille odotettavissa normaali routakevät

Tämän hetken ennusteen mukaan routarajoituksia asetetaan lähes 200 ratakilometrille. Pakkasmäärältään leudon alkutalven vuoksi routavaurioita alkoi ilmetä aiempia talvia myöhemmin. Lopullisten routarajoitusten määrä riippuu lopputalven säästä.

Routaongelmat kohdistuvat vuosittain samoihin paikkoihin. Liikennevirasto pyrkii vähentämään roudan vaikutuksia liikenteeseen yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijän kanssa: Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa. He tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja routavauriot minimoida. Seinäjoki–Oulu-ratahanke vähentää edetessään vuosittain tarvetta nopeusrajoituksiin. Hankkeen valmistuttua niitä ei todennäköisesti enää tarvita lainkaan. 

Kun maanpinnan päällimmäiset kerrokset alkavat keväällä sulaa, ei sulamisvesi välttämättä pääse virtaamaan ja ratapenkat kuivumaan. Routivia ja sulaneita maakerroksia voi myös olla päällekkäin. Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle on tällöin asetettava nopeusrajoitus, jotta junien turvallinen kulku voidaan taata.

Maanteillä runsaasti routavaurioita

Suureen osaan maata ennustetaan normaalia kelirikkoa, itään ja Perämeren rannikolle ehkä jopa normaalia helpompaa. Pohjois-Lapissa sen sijaan kelirikon odotetaan muodostuvan tavanomaista vaikeammaksi. Kelirikolle alttiita teitä Lapissa on kuitenkin muuta maata vähemmän.

Kevään lähestyessä routanousu synnyttää maanteille epätasaisuutta. Myös päällystetyt tiet ovat kärsineet talven kosteista keleistä ja roudasta. Halkeamia on nyt paljon, samoin reikiä ja vaurioita. Vilkasliikenteiset tiet ovat urautuneet nastarengaskauden aikana. Pahimmin urautuneille ja vaurioituneille teille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia siihen saakka, kun ne on saatu korjattua.

Osassa Suomea teiden reunoilla on paljon lunta. Sulamisvesi voi ajautua tielle ja pehmentää sorateiden pintaa tai muutoin aiheuttaa ongelmia liikenteelle.  Vesi etsii helposti uuden kulkutien, kun kylmä tien runko pitää tierummut jäässä. Maanteillä on paljon yksityistieliittymiä, joiden rumpujen aukipitämisestä vastaa yksityistiekunta.

Tierakenteiden jäätyminen ja routa vaikuttavat vanhoihin teihin. Kun routa sulaa, saattaa tien rakenne tai sen pinta pehmentyä ja menettää kantavuuttaan. Kevään säiden eteneminen vaikuttaa kelirikon esiintymiseen. Orastavan kelirikon pitävät kurissa kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset. Suomen keskiosissa on eniten kelirikolle alttiita teitä, sillä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat otollisia kelirikon syntymiselle ja sorateitä on paljon.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä kelirikkoisia kohtia oli maanteillä noin 1500 kilometrillä ja syksylläkin yli 400 kilometrillä, kun runsaat sateet pehmittivät teiden runkoja. Viime vuonna pohjaveden pinta oli pakkaskauden alkaessa normaalia korkeammalla koko maassa Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Pakkaskauden alettua teiden kelirikkoalttiit rungot jäätyivät nopeasti, eikä routa ehtinyt kerätä niihin vettä.

Jäätilanne saariston yhteysalusliikenteelle suopeahko

Saaristossa jäätilannetta ovat hankaloittaneet kovat yöpakkaset ja toisaalta aurinkoiset päivät: ne ovat sulattaneet lunta, joka on puuroutunut ränneihin liikennettä haittaavaksi lumisohjoksi.

Saariston yhteysalusliikenteen talvi ei ole poikennut normaalista. Liikenne on pystytty hoitamaan pääsääntöisesti yhteysaluksilla, joskin myös ilmatyynyaluksiin on jouduttu turvautumaan. Hankalin tilanne on ollut Kotkassa, jossa yhteysalus ei ole päässyt Kotkan Kuutsalossa rantaan saakka, vaan ihmiset on jouduttu jättämään melko kauaksi rannasta jäälle. Haapasaaren yhteysalusta taas on pahimpana kelirikkokautena jouduttu paikkaamaan rekikuljetuksilla.


Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset.