Takaisin

Kestävää liikkumista edistetään monella tasolla

Kestävää liikkumista edistetään monella tasolla

Julkaistu 28.2.2018

Liikennevirastossa tehdään paljon työtä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Kestävän liikkumisen asiantuntijat Maija Rekola (kuvassa vas.) ja Tytti Viinikainen avasivat aihetta. He haluavat herätellä ihmisiä ajattelemaan arjen valintojaan – mahdollisuudet kävelyyn ja pyöräilyyn osana matkaketjuja parantuvat koko ajan.

Kestävän liikkumisen asiantuntijat Maija Rekola ja Tytti Viinikainen

”Meillähän tämä työ on pitkälti strategisen tason viranomaistyötä, mutta yhteistyössä eri järjestöjen kanssa pyrimme olemaan mukana myös hankkeissa ja tapahtumissa. Tulevana viikonloppuna järjestettävät GoExpo-messut ovat todella mielenkiintoinen projekti ja hyvä mahdollisuus päästä keskustelemaan aiheesta asiakkaiden kanssa yksilötasolla”, kestävän liikkumisen asiantuntija Maija Rekola iloitsee.

Suurin osa Liikenneviraston työstä kestävän liikkumisen edistämiseksi ei näy tavalliselle kansalaiselle suoraan, mutta välillinen vaikutus on suuri. Liikennevirasto tekee paljon yhteistyötä eri kuntien kanssa ja vastaa valtakunnallisesta liikennejärjestelmätyöstä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Pyöräilykuntien verkosto sekä Pyöräliitto.

”Tuotamme vuosittain paljon tietoa uusista ratkaisuista suunnittelun tueksi. Liikennejärjestelmä- ja kuntayhteistyön kautta kuulemme hyviä toimintatapoja, joita eri kunnissa on toteutettu, ja jaamme niitä eteenpäin ympäri Suomea”, Rekola selittää.

Valtionavustuksilla luodaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen

Liikennevirasto tarjoaa asiantuntijatukea, ohjeistusta ja rahoitusta kestävän liikkumisen kehittämistyöhön. Vuosittain myönnetään rahoitusta muun muassa liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeille. Moni kunta on avustuksen turvin laatinut kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmiaan. Positiivista palautetta on tullut – taloudellinen tuki on ollut kunnille merkittävä apuväline kehittämistyössä.

Vuonna 2017 liikkumisen ohjauksen valtionavustusta myönnettiin 29 eri hankkeelle ympäri Suomea.  Esimerkiksi Hattulassa pyritään asemakaavaa päivittämällä lisäämään kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrää. Työn tukena käytetään Liikenneviraston Kävely ja pyöräily kaavoituksessa -ohjeessa esitettyjä menettelytapoja.

Hyvinkäällä puolestaan kaupungin työntekijät ovat ottaneet kokeiluun yhteiskäyttöiset pyörät ja sähköpyörät tavoitteena lisätä pyöräilyä arki- ja työmatkoilla sekä työpäivän aikana. Myös erikoispyörien tunnettuutta pyritään parantamaan. Jyväskylässä sen sijaan jatkaa toimintaansa Jyväskylän kestävä kehitys (JAPA) ry:n lastipyörälainaamo, josta pyöriä voi kuka tahansa saada maksutta käyttöönsä 1–3 vuorokaudeksi. Kestävää liikkumista pyritään edistämään koko Jyväskylän seudulla myös kampanjoiden, tapahtumien ja koulutusten keinoin.

”Jyväskylässä on pitkään tehty hauskalla ja raikkaalla otteella kestävän liikkumisen edistämistyötä ja Lastipyörälainaamon tulokset ovat olleet hyviä, toteaa kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen. On olemassa näyttöä siitä, että jos kunta on laatinut kävelyn ja pyöräilyn strategian, on työ myös edennyt käytäntöön asti. Silloin poliittinen tahtotila asiaan kohtaan kunnassa lisääntyy, verkostollisia suunnitelmia ja kampanjointia tehdään sekä varataan työhön rahoitusta.

”Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on tärkeää. Kun kävelyn ja pyöräilyn edistäminen nostetaan yhteiseksi asiaksi ja saadaan keskustelua aikaan, pystytään tekemään oman näköinen kehittämisohjelma kunnan omista lähtökohdista käsin. Se on keskeinen askel kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamisessa”, Maija Rekola täsmentää.

Yritykset mukaan yhteistyöhön

Asukkaita osallistava tapa on ollut näkyvissä kuntatason työssä jo pitkään. Nyt aika alkaa olla kypsä siihen, että myös yritykset ovat asiasta kiinnostuneita.

”Uutena toimintatapana mukaan on nyt selvästi tulossa se, että kaupungin kestävän liikkumisen strategiaa lähdetään tekemään yhteistyössä yritysten kanssa”, Tytti Viinikainen kertoo.

Hän toteaa asialle olevan nyt enemmän tilausta. Organisaatioiden liikkumisen ohjaus on tapetilla ja työpaikoilta odotetaankin vähitellen sitä, että työntekijöitä ja asiakkaita autettaisiin liikkumaan kestävästi.

”Myös työntekijälähtöisesti kestävän liikkumisen malli on pinnalla yhä enemmän – arjen liikkumisessa tehdään uudenlaisia valintoja”, Rekola täydentää.

Kestävä liikkuminen osana matkaketjuja

Liikennevirasto on mukana tukemassa pyöräilyä ja kävelyä myös uudenlaisen tiedonkeruun ja mallinnuksen keinoin. Esimerkiksi valtakunnallisen reittioppaan Matka.fi-palvelun kävelyn ja pyöräilyn osion kehittämistyö on käynnissä. Tarkoitus on tuoda kävelyn ja pyöräilyn reititys paremmin osaksi matkaketjuja ja siksi tarvitaan palvelualusta, jossa eri liikkumistavat – koko kaupunkiliikennejärjestelmä kestävine kulkumuotoineen – toimivat yhteen.

Kaupunkipyörät ovat tällaisessa liikkumisessa luonnollisesti keskeisessä osassa. Tällä hetkellä Liikennevirasto on laatimassa ohjeistusta niin kutsutuista asemattomista kaupunkipyöristä yhdessä Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Tarkoituksena on luoda asemattomien kaupunkipyörien käytöstä pelisääntöjä, joita kunnat voivat hyödyntää. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä asemattomia kaupunkipyöriä on tulossa suomalaiseen katukuvaan jo ensi kesänä yhden kaupunkipyöräoperaattorin aloittaessa toimintansa Vantaalla. Lähiaikoina saadaan siis kokemuksia siitä, miten asemattomat kaupunkipyörät Suomessa liikennejärjestelmään vaikuttavat. Turkuun ja Espooseen puolestaan avautuu asemallinen kaupunkipyöräjärjestelmä.

Joukkoliikenteen ja kävelyn sekä pyöräilyn yhdistämiseen on tullut viime aikoina lisää mahdollisuuksia. Monissa joukkoliikennevälineissä voi kuljettaa pyörää mukana ja useilla asemanseuduilla on kehitetty pyöräpysäköintiä.

”Taittopyörätkin ovat yleistyneet monien huomatessa niiden kätevyyden. Taittopyörään pääsee tutustumaan tarkemmin GoExpossa viikonloppuna”, Maija Rekola vinkkaa ja jatkaa: ”Edellytykset pyörän käyttöön osana matkaketjuja ovat parantuneet huimasti ja kehitystyötä tehdään koko ajan eri tahoilla. Nyt on selvästi sellainen ilmapiiri, että innostusta kestävän liikkumisen kehittämiseen on paljon.”

Hän nostaa esille myös sähköpyörät, jotka tuovat helpotusta tavalliseen pyörään verrattuna ja luovat uusia mahdollisuuksia. ”Sähköpyörällä ei tarvitse hikipäässä polkea, vaan voi vaikka mennä kokoukseen raikkaana puku päällä. Laatikkopyörä puolestaan tarjoaa hyvän vaihtoehdon perheiden liikkumiseen: lasten ja ruokaostosten kuljettaminen onnistuu siinä missä autollakin.”

Rekola korostaa, että myös lapsiperheille on nyt laaja valikoima erilaisia vaihtoehtoja pyöräilyyn. ”Oman polkupyörän perään kiinnitettävä peräpyöräkin on aivan loistava, kun lapsi on tietyssä iässä”, hän toteaa vankan kokemuksen kautta.

Taittopyöristä, sähköpyöristä ja kaupunkipyöristä voit kuulla lisää viikonloppuna 2.–4.3. GoExpossa Helsingin Messukeskuksessa. Liikennevirasto vastaa GoExpon yhteydessä järjestettävien Fillarimessujen tuotannosta yhdessä Pyöräliiton kanssa.