Takaisin

Kelirikkoa ennakoidaan maanteillä laajalle alueelle, rautateillä routimishaittoja vähäisesti

Kelirikkoa ennakoidaan maanteillä laajalle alueelle, rautateillä routimishaittoja vähäisesti

Julkaistu 29.03.2017

Lauhan ja vähälumisen talven takia kelirikko-ongelmia on keväällä odotettavissa maanteillä lähes koko maahan. Kelirikosta ennakoidaan suureen osaan maasta vaikeaa. Pahimmilta tulvilta sen sijaan säästyttäneen. Rautatieliikenne selvinnee vähäisillä routanopeusrajoituksilla. Saaristoliikennettä kelirikko ei nyt vaivaa.  

Sorateiden kelirikko saattaa olla vaikea ja laaja-alainen

Sorateillä kelirikko saattaa tänä keväänä vaivata tiellä liikkujia normaalia enemmän ja laajemmalla alueella. Rannikkoa ja Kainuun itäosaa lukuun ottamatta kelirikko-ongelmia voi esiintyä. Vaikeinta kelirikkoa ennustetaan Pohjanmaalle ja Länsi-Lappiin, mutta vaikea kelirikkoennuste annetaan tämän ohella suureen osaan sisämaasta.

"Pohjaveden pintojen korkeus on ollut maan eri osissa vaihteleva ja jäätyminen eteni niin, että todennäköisesti teiden rakenteisiin on syntynyt jäälinssejä", kertoo kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki.

Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kurissa uhkaavan kelirikon. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa myös paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin.

Lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä

Päällystetyt tiet ovat jälleen kärsineet talven lauhoista keleistä normaalia enemmän. Päällysteiden jäätymis-sulamissyklejä on ollut koko maassa paljon, yleisesti noin 50 % keskimääräistä enemmän ja enimmillään Varsinais-Suomessa lähes kaksinkertainen määrä pitkän aikavälin keskiarvoon nähden. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon halkeamia ja reikiä sekä muita vaurioita. Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu.

Tulvien ennustetaan jäävän keväällä vähäisiksi, etenkin jos kevät ei ole sateinen. Maanteiden sivuojien rummut ovat monin paikoin jäätyneet umpeen ja saattavat nostaa sulamisvaiheessa vettä teille. Yksityistieliittymiä on paljon ja niiden rumpujen aukipitämisestä vastaa liittymän omistaja.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 1200 kilometrillä maanteitä ja loppusyksylläkin vielä lähes 500 kilometrillä, kun sateet pehmittivät teiden runkoja ja teiden kuivuminen oli huomattavasti kevättä hitaampaa.

Rautateille ennakoidaan vain vähäisiä routimishaittoja  

Etenkin Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomen rautateille odotetaan helppoa routakevättä. Talvikauden routarajoitukset painottuvat samoihin paikkoihin kuin viime vuosina Itä- ja Pohjois-Suomessa. Routanopeusrajoituksien ennakoidaan jäävän noin 30 kilometriin. Loppukevään pakkasjaksot ja sään vaihtelut voivat vielä vaikuttaa routahaittojen määrään.

”Routaongelmat toistuvat vuosittain pääosin samoissa paikoissa. Liikennevirasto pyrkii yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijöiden kanssa minimoimaan roudasta liikenteelle aiheutuvia haittoja”, kertoo ratojen kunnossapidon asiantuntija Jouko Nurmilaukas.

Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja minimoida nopeusrajoitukset sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan. Osa talviajan rajoituksista voi olla normaalin junaliikenteen aiheuttamia muutoksia raiteessa, eikä syy aina ole routiminen.   

Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle joudutaan tällöin asettamaan nopeusrajoitus, jotta voidaan taata junille turvallinen kulku. Routakohteita korjataan mahdollisuuksien mukaisesti joko erillisinä kohdeprojekteina, mutta myös isompien perusparannushankkeiden yhteydessä.

Saaristoliikenteen kelirikko-ongelmat vähäisiä

Saaristomerellä ja Suomenlahdella ovat viime vuoden tapaan vallinneet lähes avovesiolosuhteet, joten saariston liikenne on pystytty hoitamaan normaalikalustolla. Kova tuuli, ahtojäät ja vedenkorkeusongelmat ovat aiheuttaneet vain vähäisiä ongelmia yhteysalusliikenteelle. Kemijärven ja Räisälän jäätiet avattiin 31.1. ja Hailuodon virallinen jäätie helmikuun alussa. Lauhojen ilmojen vuoksi Hailuodon jäätie jouduttiin välillä helmikuussa sulkemaan. Saimaalla jääkenttä on vielä ehyt, mutta jäälauttojen irtoaminen saattaa aiheuttaa keväällä ongelmia lauttaliikenteelle.

Lisätietoja:

Maanteiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki, p. 050 430 4705, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi
Ratojen kunnossapidon asiantuntija Jouko Nurmilaukas, p. 029 534 3826, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi
Saaristoliikenteen hankinnan asiantuntija Tapani Jaakkola, p. 0295 022 791 (saaristoliikenne)


Liikenteen asiakaspalvelu, liikenteen.asiakaspalvelu(at)liikennevirasto.fi, p 0295 020 600
Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset

Painorajoitukset

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
www.liikennevirasto.fi
www.facebook.com/liikenneverkossa
www.twitter.com/liikennevirasto