YIT Infran Mika Ylitalolla ja Kimmo Karhulla oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä kokeilemaan uusinta jyräteknologiaa Orimattilan koetiellä.
Digitalisaation keinoin uusia mahdollisuuksia tiivistystyön seurantaan ja raportointiin
Asfaltin riittävä ja tasalaatuinen tiiviys on sen kestävyyden tärkeä laatumittari. Tiiviyden jälkikäteen tapahtuva todentaminen on perinteisesti tehty poranäytteitä laboratoriossa mittaamalla ja sitomalla poranäytetieto maatutkalla tieltä tehtyyn mittaukseen, jolla on arvioitu koko kohteen onnistumista. Näihin mittaustapoihin sisältyy epävarmuutta eikä niillä kateta koko päällystettyä pinta-alaa. Tämän takia Liikennevirasto tutkii nyt vaihtoehtoisia tapoja tuottaa asfaltin tiiveydestä riittävää informaatiota.
Teknologiaan tutustumiseksi Liikennevirasto järjesti Orimattilassa kokeilun, johon kutsuttiin osallistujiksi yrityksiä, jotka ovat kehittäneet jyristä automaattisesti tapahtuvaa mittausta. Tällaista teknologiaa on jo käytössä sitomattomien kerrosten tiivistyksen seurannassa, mutta asfaltin osalta haasteita tuo oikean tiiveysasteen saavuttamisen riippuvuus tiivistyslämpötilasta.
Teknologian kehitys näkyy ja tuntuu jyrän ohjaus- ja seurantalaitteissa.
Teknologiakokeilun järjestäminen
Päällystealan neuvottelukunnan PANK ry:n Teknisessä valiokunnassa ideoitu kokeilu suunniteltiin talven aikana. Infra ry:n avulla saatiin teknologiaa tarjoavien yritysten yhteyshenkilöt koolle huhtikuussa. Tällöin sovittiin kokeilun periaatteista ja jaettiin tietoa koekohteesta, jonka urakoitsijaksi valikoitui normaalin Tienpäällystysurakan kilpailutuksen myötä YIT Infra Oy. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevan koekohteen toteutusaika ja -tapa oli määritelty jo tarjouspyyntöasiakirjoissa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Kokeilu tehtiin aivan tavallisella päällystyskohteella.
Liikenneviraston digihankkeen rahoituksella koetieltä tehdään Tampereen Teknilliselle yliopistolle diplomityönä tutkimus, jossa analysoidaan jyrien tiivistystyön aikana keräämää dataa ja verrataan sitä perinteisesti porapaloista mitattuihin tyhjätiloihin. Tavoitteena on arvioida, voidaanko jyristä kerättävää tietoa käyttää uuden päällysteen laadun toteamiseen jo työtä tehtäessä.
Päällystekoetien tapahtumat kiinnostivat ulkomaita myöten
Päällysteen tyhjätilan mittauksiin koetiellä osallistuneet Trafikverketin Torsten Nordgren ja ÅF Infrastructuren Magnus Nilson esittelevät uuden tutkan toimintaa HAMMin asiantuntijalle.
Jokainen yritys toi oman, uusinta mittausteknologiaa edustavan jyränsä koetielle sovittuina päivinä, huolehti datan tuottamisesta sekä perehdytti YIT Infran työntekijät laitteistojen käyttöön. Asfalttikone ABM Oy osallistui kokeiluun Bomagin teknologialla, Real Machinery Oy Ammannin teknologialla, Wihuri Oy Witraktor CAT:n teknologialla, Volvo omallaan sekä Wirtgen Hammin teknologialla. Jokaiselta yritykseltä paikalla oli ulkomaalaisia asiantuntijoita.
Paikoitellen datan keräys ei aivan onnistunut, sillä teknisiltä ongelmilta ei tässäkään kenttäkokeessa vältytty. Onneksi mukana oli monta yritystä useana päivänä, joten valtaosalta koetietä mittausdata saatiin talteen. Mittausdatan perusteella valittiin poranäytteiden ottopaikat, joista YIT Infra Oy otti suuren määrän näytteitä laboratorioon tutkittavaksi.
Omana tutkimuksenaan Ruotsin Trafikverket osallistui koetiemme toteutukseen tuomalla kohteelle GSSI:n kehittämän päällystetutkan, jonka käyttöä päällysteen laadun arviointiin Trafikverket on tutkimassa. Laite on ainoa laatuaan Euroopassa tällä hetkellä. Sillä mitattiin kaikkia koeosuuksia ja sen tuloksia verrataan poranäytteisiin, perinteisellä maatutkalla mitattuun dataan, jyristä kerättyyn dataan, lämpökameralla ennen tiivistämistä mitattuun dataan ja valmiista pinnasta jälkikäteen PTM-autolla mitattuun pintakarkeuteen.
Koekohteelta mitataan lisäksi päällystepaksuus maatutkalla ja taipumat jatkuvalla taipumamittarilla koeosuuksien vertailukelpoisuuden arvioimiseksi. Kaiken kaikkiaan koetiellä tehdään paljon mittauksia, joiden tulosten analysointiin keskitytään tulevan talven aikana niin diplomityössä kuin yhdessä Trafikverketin kanssakin.
Tiivis asfaltti vaatii tiivistä yhteistyötä
Koetien suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan hyvää yhteistyökykyä, toteuttamiseen sitoutuneet asiantuntevat tekijät, paljon kommunikaatiota ja innostusta sekä huolellisen valmistelun lisäksi sopeutumista ja soveltamiskykyä alati muuttuvissa tilanteissa.
Liikennevirasto kiittää kaikkia koetien toteutukseen osallistuneita tahoja, erityisesti mainittakoon Asfalttikone ABM Oy, Real Machinery Oy, Wihuri Oy Witraktor, Volvo, Wirtgen ja YIT Infra Oy alihankkijoineen, Ruotsin Trafikverket konsultteineen, Tampereen Teknillinen yliopisto, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Infra ry ja PANK ry:n tekninen valiokunta. Erityiskiitokset osoitetaan ELY-keskuksen Tuomas Vasamalle, Infra ry:n Heikki Jämsälle, diplomityötään tekevälle Niko Sekille, Trafikverketin Torsten Nordgrenille ja Magnus Nilsonille arvokkaasta käytännön yhteistyöstä. Kiitokset myös koko YIT Infra Oy:n Jari Ahosen työryhmälle sekä laboratorioon. Jyrien kuljettajina koetiellä toimivat 30 vuoden työkokemuksellaan asfalttialan ammattilaiset Mika Ylitalo ja Kimmo Karhu, joille molemmille iso kiitos keskittymisestä ja kiinnostuksesta koetien toteuttamiseen. Päällysteen kestävyys todellakin viimeistellään asiantuntevasti tehdyllä tiivistystyöllä.
Liikenneviraston digitalisaation kehittämisen osahankkeen 3 (Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta ja tiestötietojen ylläpitojärjestelmän kehittäinen) tavoitteena on tehostaa tieverkon kunnon hallintaa digitalisaation keinoin. Yhtenä keinona on mitata ja kerätä dataa työn aikana kunnossapidon lähtötiedoksi.
Teksti, kuvat ja lisätietoja:
hankinnan asiantuntija Katri Eskola, p. 029 534 3506, [email protected]