Edellinen haasteellinen talvi oli vuonna 2011. Kuluvan talven kehityskulku muistuttaa vuotta 2005: vielä tammikuun lopulla näytti siltä, että talvesta tulee helppo, mutta sitten tulivat kovat pakkaset ja tilanne muuttui täysin. Hyytävien ilmojen ennustetaan vielä jatkuvan. Tämä tarkoittaa, että jääpeite todennäköisesti laajenee maaliskuun puoliväliin asti.
Tällä hetkellä erityisen vaikea tilanne on Kemi-Tornio –väylällä, jossa on koko ajan kaksi jäänmurtajaa avustamassa aluksia. Lisäksi Oulun väylällä on yksi jäänmurtaja töissä ja Merenkurkun alueella kaksi.
”Nyt kun Nordicakin lähti Suomenlahdelle, kaikki yhdeksän jäänmurtajaamme ovat töissä”, kertoo Talvimerenkulkuyksikön päällikkö Markus Karjalainen Liikennevirastosta.
Talvet ovat olleet viime vuosina vähäjäisiä, mutta tuulisia. Tuulten kääntyessä lännen ja etelän puolelle jäät ahtautuvat ja vaikeuttavat alusten liikkumista. Tiiviit sohjoalueet ovat Perämeren kaarella työllistäneet jäänmurtajia. Väylien avaamisen lisäksi jäänmurtajat ovat joutuneet hinaamaan huomattavan määrän kauppalaivoja.
”Suomen talviolosuhteet poikkeavat kaikista muista maista siinä, että vain meillä kaikki satamat jäätyvät joka vuosi. Vaikka merialueilla ei joka talvikaudella olisikaan paljoa jääpeitettä, niin rannikot silti jäätyvät”, Karjalainen huomauttaa.
Turvallisuus keskiössä
Liikennevirasto päättää koska murtajat lähtevät liikkeelle ja vastaa niiden sijoittelusta merialueilla. Lisäksi Liikennevirasto päättää satamien liikennerajoituksista, jotta laivojen jääluokitus on suhteessa vallitsevaan jäätilanteeseen. Turvallinen merenkulku on päätösten teon pohjana.
Talvimerenkulun yksikkö käy jatkuvaa vuoropuhelua palvelun tuottajien, Ilmatieteen laitoksen, luotsien, varustamojen, teollisuuslaitosten, agenttien, rahtaajien, Trafin sekä satamien kanssa. Tiivis tiedon vaihto on tärkeää, jotta Liikennevirastossa voidaan muodostaa tarvittava kokonaiskuva päätöksiä varten.
Naapuriapua Ruotsista ja Venäjältä
Suomella on valtiosopimukset mm. Ruotsin ja Venäjän kanssa jäänmurron yhteistyöstä. Toimintatavat eroavat maittain eli esimerkiksi, jos Suomenlahdella tarvitaan apua venäläisiltä, Liikenneviraston pitää neuvotella lisäavun saamisesta.
Sen sijaan ruotsalaisten kanssa yhteistyö on tiivistä ja avunanto automaattista.
”Meillä on yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä, josta näemme mitä kukin tekee ja mitä on suunnitteilla. Ruotsalaiset eivät jää odottamaan avunpyyntöjämme, vaan käytännössä operoimme yhteistä laivastoa”, Karjalainen toteaa.
Ensimmäinen jäänmurtaja lähti merille tällä talvikaudella 18.12.2017. Otaksuma on, että viimeisin jäänmurtajista palaa Helsinkiin toukokuussa.
Lisätietoa:
Talvimerenkulku-yksikön päällikkö Markus Karjalainen, p. 0295 34 3422 tai [email protected]