Hyppää sisältöön

Jäänmurtoa junaillaan heinäkuun helteilläkin

Julkaistu 26.7.2018

Hellerajojen paukkuessa päivä toisensa jälkeen ovat viime talven pakkaset kuin muisto vain. Kun meri välkehtii vapaana jäistä, pääsevät laivat seilaamaan satamiin ilman apua. Mitä talvimerenkulun ammattilaisille ja jäänmurtajille siis kesällä kuuluu?

Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikön käytävällä on heinäkuussa hiljaista. Yksikön päällikkö Markus Karjalainen löytyy kuitenkin työhuoneestaan. Johtavana merenkulun asiantuntijana hänellä riittää tekemistä myös kesäisin.

"Talvimerenkulussa ei kesällä luonnollisesti tapahdu paljoakaan, mutta hoidamme muita merenkulkuun liittyviä töitä ja projekteja ympäri vuoden. Ainoastaan sydänkesän aikana lomakaudella on hiljaisempaa, mutta muuten kalenterit ovat hyvin täysiä", Karjalainen kertoo.

Suomi on maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat voivat jäätyä talvisin. Koska miltei 90 prosenttia ulkomaankaupan kuljetuksista tapahtuu meritse, on jäänmurtopalveluiden järjestäminen elinehto yhteiskunnan toimimiselle. Ennen kuin ensimmäinen jäänmurtoalus Murtaja otettiin käyttöön vuonna 1890, pystyttiin kauppaa käymään vain kesäisin.

Liikennevirasto vastaa siitä, että kulku Suomen satamiin onnistuu ympäri vuoden. Täältä hoidetaan talvimerenkulun valtakunnallista koordinointia, kehittämistä ja ohjausta. Hektisintä aikaa on talvi, jolloin tekemistä riittää vuorokauden ympäri. Tiivistä yhteydenpitoa muun muassa teollisuuden, luotsien, satamien, rahtaajien ja jäänmurtajien kanssa käydään tällöin jatkuvasti. Myös viranomaisyhteistyö on vilkasta.

"Talvikaudella olemme tiiviisti tekemisissä erityisesti Ruotsin kanssa, sillä pidämme yhteistyössä maiden välisiä alueita avoinna. Molempien maiden laivastot tarvitsevat tässä jäänmurtotyössä toisiaan", Karjalainen valaisee.

Voimalla kahdeksan murtajan

Liikennevirasto tilaa jäänmurtopalveluita muun muassa Arctia Icebreaking Oy:ltä. Arctia on valtion omistama yhtiö, jonka aluksia ovat kaikki Suomen suuret jäänmurtajat: Voima, Urho, Sisu, Otso, Kontio, Fennica, Nordica ja Polaris.Nordica ja Fennica on sijoitettu Raumalle, mutta muut alukset pitävät majaansa Katajanokalla. Kaikki nämä kahdeksan alusta ovat talvikauden Liikenneviraston käytössä jäänmurtoa varten.

"Meillä on Arctian kanssa sopimus marraskuusta toukokuun loppuun, Nordican ja Fennican osalta tammikuulta huhtikuulle. Sen ajan jäänmurtajat ovat valmiudessa käyttöön tarpeen mukaan", Karjalainen toteaa.

Murtajat avustavat aluksia avaamalla väyliä, hinaamalla ja irrottamalla niitä jäistä. Suomeen saapuu ympäri maailmaa merenkulkijoita, joista kaikki eivät välttämättä ole edes nähneet jäätä aiemmin. Jäänmurtajien päällystöt ja luotsit opastavat ja auttavat alukset satamiin.


Vuonna 1954 valmistunut Voima on maailman vanhin yhä käytössä oleva jäänmurtaja.

Tukitehtävissä ympäri maailmaa

Entä mitä murtajilla tapahtuu silloin, kun niitä ei tarvita jäänmurtotehtävissä Suomen rannikkoalueilla? "Pyrimme siihen, että murtajat voisivat olla kesätöissä maailmalla ja etsimmekin aktiivisesti niille uusia työmahdollisuuksia", Arctian viestintäpäällikkö Eero Hokkanen kertoo.

Arctian jäänmurtajat ovat seilanneet kaikkialla arktisella alueella monenlaisissa töissä. Komennusten pituudet vaihtelevat suuresti aina kulloisenkin tehtävän mukaan. Jäänmurtajat voivat toimia apuna merellä esimerkiksi erilaisissa energia- ja infrastruktuurihankkeissa sekä tutkimusmatkoilla. Jäänmurron lisäksi tällaisiin offshore-palveluihin kuuluvat muun muassa putkien- ja kaapeleiden lasku, hinaustehtävät sekä tuotantolauttojen ja vedenalaisten rakennelmien huoltotyöt. Otso esimerkiksi oli kesätöissä Grönlannissa tutkimusalusta avustamassa vuosina 2015 ja 2016.

"Otson kanssa tutkimusalus pystyi liikkumaan jääpeitteisellä merialueella, missä se ei yksin olisi pärjännyt. Tulevaisuudessa jäänmurtajat auttanevat yhä useammin myös matkustaja-aluksia arktisella alueella", Hokkanen sanoo.

Jäänmurtajat sopivat oivallisesti myös öljyntorjuntaan, sillä niiden tankkikapasiteetti on suuri ja ne liikkuvat kokoonsa nähden suhteellisen nopeasti. Esimerkiksi vuosina 2010–2016 Kontio oli öljyntorjuntavalmiudessa pohjoisella Itämerellä Euroopan meriturvallisuusviraston toimeksiannosta.

Öljyntorjuntaan soveltuu hyvin myös laivaston uusin tulokas Polaris. Vuonna 2016 valmistunut, EU:n TEN-T-tuella osittain rahoitettu alus on maailman ensimmäinen LNG-jäänmurtaja, eli se voi käyttää polttoaineenaan sekä nesteytettyä maakaasua (LNG) että matalarikkistä dieseliä. Polariksella on sisäänrakennettu öljyntorjuntavarustus, joten sitä ei tarvitse erikseen varustaa öljyntorjuntatehtäviä varten toisin kuin Kontiota.

Arctian jäänmurtajat ovat eri aikakausien tuotteita ja poikkeavat ominaisuuksiltaan toisistaan. Vanhin käytössä oleva alus Voima on astunut palvelukseen jo vuonna 1954. Perinteisten jäänmurtajien, kuten Voiman ja 1970-luvulla rakennettujen Urhon ja Sisun, runkomuoto on suunniteltu pääasiassa jäissä kulkemiseen, joten avovesillä liikkuminen on niillä haastavampaa. Sen sijaan 1990-luvulla valmistuneet Fennica ja Nordica ovat monitoimimurtajia, jotka pystyvät toimimaan hyvin myös avovesiolosuhteissa.


Jäänmurtajilla tehdään töitä myös kesäisin.

Uusin voimin kohti talvea

Silloin kun jäänmurtajat eivät ole kesätöissä maailmalla, ne sijaitsevat kotisatamissaan. Miehistöt tekevät aluksille kesäisin vuosihuoltoja ja järjestelmien päivityksiä. Suuremmat muutos- ja päivitystyöt tehdään telakalla. Kesäaikaan toteutettavissa telakoinneissa esimerkiksi kunnostetaan aluksen potkurilaitteita ja muita vedenalaisia osia. Tänä vuonna Nordica sai viettää alkukesän telakalla.

Kesän aikana jäänmurtajien miehistöt pitävät myös talven aikana kertyneitä vapaita ja lomia. Työjaksot jäänmurtajilla ovat pitkiä, joten työtunteja kertyy paljon. Komennuksella ollessaan miehistö viettää laivalla aina 20 päivää kerrallaan, jota seuraa 10 päivän vapaa. Jäänmurtajat voivat olla komennuksella pitkiäkin aikoja, joten miehistöä vaihdetaan säännöllisin väliajoin.

Miehistöllä voi olla kesäisin täydennyskoulutuksia, mutta suurin osa koulutuksista sijoittuu syksyyn ja kevääseen. Miehistön osaamisen on oltava ajan tasalla, sillä työskentelyolosuhteet keskellä jäätynyttä merta ovat haastavat. Talvimerenkulun osaaminen onkin Suomessa huippuluokkaa ja kansainvälisiä vieraita käy täällä usein tutustumassa jäänmurtoon. Kokemuksia jaetaan puolin ja toisin.

Ennustamaton jäätalvi

Jäänmurtajien jykevät profiilit hallitsevat Katajanokan maisemaa, kunnes meri alkaa jäätyä ja aluksia tarvitaan ensin Perämerellä, sitten muuallakin Itämerellä. On mahdotonta sanoa, milloin tämä tapahtuu, sillä vuodet poikkeavat toisistaan paljon ja tulevan jäätalven ennustaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. Ilmastonmuutos tuo suuren haasteen jäänmurtopalveluiden suunnitteluun.

"Vielä tämän vuoden tammikuussa Ilmatieteen laitos antoi ennusteen, jonka mukaan toteutuneen jäätalven todennäköisyys oli yksi prosentti. Juuri tuo prosentti toteutui ja kaikki murtajat pääsivät töihin. Jäätä oli puolet enemmän kuin edeltävänä talvena", Karjalainen kertoo.

Ensi talven tilanne on siis toistaiseksi täysi arvoitus. Mutta vielä on kesää jäljellä, aikaa tehdä paperitöitä ja hoitaa muuhun merenkulkuun liittyviä asioita. Syksyn tullen tahti jälleen kiristyy ja yhteistyö moninaisten kumppaneiden kanssa tiivistyy.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta