Takaisin

IMO:lta suomalaiselle merenkulkuhallinnolle kiitosta ja kehityskohteita

IMO:lta suomalaiselle merenkulkuhallinnolle kiitosta ja kehityskohteita

Julkaistu 26.4.2013

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) suorittama auditointi pidettiin Suomessa marraskuussa 2011. Auditoinnissa järjestön edustajat selvittivät, miten Suomi on pannut täytäntöön IMO:n eri yleissopimuksia.

Suomessa auditointia valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa laajapohjaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina IMO:n yleissopimusten täytäntöönpanoon osallistuvat kansalliset viranomaiset: liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Opetushallitus, Rajavartiolaitos ja Onnettomuustutkintakeskus.

Hyödyllinen ja myönteinen kokemus
- Käytännössä IMO:n nimittämä auditointiryhmä tutustuu jäsenvaltion toimintatapoihin ja erityisesti siihen miten IMO:n päätökset ja säännökset on viety osaksi kansallista lainsäädäntöä ja miten valtion velvoitteet hoidetaan, kertoo Liikenneviraston ylitarkastaja Jorma Timonen.

Tutustuminen hallintoon tapahtuu dokumentaation, haastatteluiden ja ekskursioiden avulla. Suomen tapauksessa ryhmä vieraili muun muassa auditoitavissa organisaatioissa ja muutamassa muussa kohteessa.
- Yksi ryhmän jäsenistä kävi esimerkiksi Liikennevirastossa tutustumassa meriliikenteen ohjaukseen talvimerenkulku mukaan lukien, merikartoitukseen ja väylänpitoon. Virastot olivat etukäteen valmistelleet tietopaketin omasta toiminnastaan ja sen suhteesta IMO:n säädöksiin, Timonen jatkaa.

Auditoinnissa mukana olleet suomalaiset merenkulkuviranomaiset pitivät auditointia yleisesti erittäin hyödyllisenä ja myönteisenä kokemuksena. Auditointia pidettiin myös hyvänä työkaluna merenkulkuhallinnon kehittämiseen. Kiitosta Suomi sai erinomaisessa kunnossa olevasta laivastosta, mistä osoituksena Suomi on lippuvaltiona maailman parhaimpien lippuvaltioiden joukossa. Lisäksi auditoijat pitivät hyvänä merenkulun neuvottelukunnan kautta toteutettua merenkulun sidosryhmäyhteistyötä.

Huomautusta seurannasta ja arvioinnista
IMO:n edustajat huomauttivat Suomea muun muassa viivästyksistä IMO:n yleissopimusten muutosten kansallisessa voimaansaattamisessa ja siitä, että osa yleissopimuksiin liittyvistä raportointivelvoitteista on jätetty hoitamatta. Auditoijat esittivät myös, että suomalaisen merenkulkuhallinnon toimintaa pitäisi seurata ja arvioida tehokkaammin, ja merenkulkuhallinnon tulisi ohjeistaa merenkulun tarkastajia ja luokituslaitoksia siitä, miten hallinto tulkitsee yleissopimusten määräyksiä, joissa on kansallista liikkumavaraa.

- IMO ei ole vielä päättänyt miten usein näitä auditointeja tullaan tekemään. Auditoinnit jatkuvat, sillä IMO ei ole vielä saanut kaikkia jäsenvaltioitaan auditoitua, mutta olettavasti jatkosta tulee jo kohta puoleen IMO:sta päätös, kertoo Liikenneviraston meriliikenteenohjaus-yksikön päällikkö Thomas Erlund. Liikenneviraston osalta ei tosiaan tullut lopulliseen raporttiin merkintöjä, mutta meriliikenteenohjaukselta edellytetään seuraavaan auditointiin auditoitua laatujärjestelmää, Erlund jatkaa.  Lisäksi vierailun aikana keskustelua käytiin ainakin merivaroitusprosessissa työskentelevien pätevyysvaatimuksista mutta se jäi vain siihen keskusteluun eikä asiaa enää mainittu loppuraportissa, lisää Timonen.

Osa auditoinnissa ilmenneistä puutteista on jo korjattu ja osa on työn alla. Korjausaikataulusta on sovittu IMO:n kanssa.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) suorittama auditointi pidettiin Suomessa marraskuussa 2011. Auditoinnissa järjestön edustajat selvittivät, miten Suomi on pannut täytäntöön IMO:n eri yleissopimuksia.

Suomessa auditointia valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa laajapohjaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina IMO:n yleissopimusten täytäntöönpanoon osallistuvat kansalliset viranomaiset: liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Opetushallitus, Rajavartiolaitos ja Onnettomuustutkintakeskus.

Hyödyllinen ja myönteinen kokemus
- Käytännössä IMO:n nimittämä auditointiryhmä tutustuu jäsenvaltion toimintatapoihin ja erityisesti siihen miten IMO:n päätökset ja säännökset on viety osaksi kansallista lainsäädäntöä ja miten valtion velvoitteet hoidetaan, kertoo ylitarkastaja Jorma Timonen.

Tutustuminen hallintoon tapahtuu dokumentaation, haastatteluiden ja ekskursioiden avulla. Suomen tapauksessa ryhmä vieraili muun muassa auditoitavissa organisaatioissa ja muutamassa muussa kohteessa.
- Yksi ryhmän jäsenistä kävi esimerkiksi Liikennevirastossa tutustumassa meriliikenteen ohjaukseen talvimerenkulku mukaan lukien, merikartoitukseen ja väylänpitoon. Virastot olivat etukäteen valmistelleet tietopaketin omasta toiminnastaan ja sen suhteesta IMO:n säädöksiin, Timonen jatkaa.

Auditoinnissa mukana olleet suomalaiset merenkulkuviranomaiset pitivät auditointia yleisesti erittäin hyödyllisenä ja myönteisenä kokemuksena. Auditointia pidettiin myös hyvänä työkaluna merenkulkuhallinnon kehittämiseen. Kiitosta Suomi sai erinomaisessa kunnossa olevasta laivastosta, mistä osoituksena Suomi on lippuvaltiona maailman parhaimpien lippuvaltioiden joukossa. Lisäksi auditoijat pitivät hyvänä merenkulun neuvottelukunnan kautta toteutettua merenkulun sidosryhmäyhteistyötä.

Kehityskohteina seuranta ja arviointi
IMO:n edustajat huomauttivat Suomea muun muassa viivästyksistä IMO:n yleissopimusten muutosten kansallisessa voimaansaattamisessa ja siitä, että osa yleissopimuksiin liittyvistä raportointivelvoitteista on jätetty hoitamatta. Auditoijat esittivät myös, että suomalaisen merenkulkuhallinnon toimintaa pitäisi seurata ja arvioida tehokkaammin, ja merenkulkuhallinnon tulisi ohjeistaa merenkulun tarkastajia ja luokituslaitoksia siitä, miten hallinto tulkitsee yleissopimusten määräyksiä, joissa on kansallista liikkumavaraa.

- IMO ei ole vielä päättänyt miten usein näitä auditointeja tullaan tekemään. Auditoinnit jatkuvat, sillä IMO ei ole vielä saanut kaikkia jäsenvaltioitaan auditoitua, mutta olettavasti jatkosta tulee jo kohta puoleen IMO:sta päätös, kertoo yksikön päällikkö Thomas Erlund. Liikenneviraston osalta ei tosiaan tullut lopulliseen raporttiin merkintöjä, mutta meriliikenteenohjaukselta edellytetään seuraavaan auditointiin auditoitua laatujärjestelmää, Erlund jatkaa.  Lisäksi vierailun aikana keskustelua käytiin ainakin merivaroitusprosessissa työskentelevien pätevyysvaatimuksista mutta se jäi vain siihen keskusteluun eikä asiaa enää mainittu loppuraportissa, lisää Timonen.

Osa auditoinnissa ilmenneistä puutteista on jo korjattu ja osa on työn alla. Korjausaikataulusta on sovittu IMO:n kanssa.