Takaisin

Hirvikolarien määrä väheni viime vuonna – peurakolarit lisääntyivät

Hirvikolarien määrä väheni viime vuonna – peurakolarit lisääntyivät

Julkaistu 4.6.2012

Suomen maanteillä tapahtui viime vuoden aikana neljätuhatta hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksien määrä väheni edellisvuodesta, mutta seuraukset olivat vakavampia, sillä kolme ihmistä kuoli. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta kuolonuhreja ei tullut.

Vuonna 2011 Suomen maanteillä tapahtui 1195 hirvionnettomuutta. Niissä kuoli kolme ja loukkaantui 115 ihmistä. Loukkaantuneita oli 17 % enemmän kuin edellisvuonna, vaikka hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksia sattui 2811. Niissä ei kuollut ketään, mutta 23 ihmistä loukkaantui. Edellisvuoteen verrattuna peuraonnettomuuksien määrä kasvoi lähes sadalla. Tiedot perustuvat poliisin ilmoittamiin onnettomuuksiin.

Hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle viime vuodelta ovat 60 miljoonaa euroa. Kustannukset on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamien liikenneonnettomuuksien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella.

Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu koko maassa

Kaksi kolmasosaa hirvieläinonnettomuuksista ajetaan hämärässä tai pimeässä. Vaarallisinta aikaa vuodesta hirvionnettomuuksien suhteen on syys–lokakuu. Peuraonnettomuuksia sattuu eniten vuoden viimeisinä kuukausina, erityisesti marraskuussa. Myös alkukesällä peuraonnettomuusriski on suuri.

Hirvionnettomuuksia tapahtuu kaikkialla Suomessa: eniten Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueilla. Peuraonnettomuuksia sattuu eniten maan etelä- ja lounaisosissa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueilla.

Aja varovasti hirvivaara-alueella!

Hirvieläimistä varoittavalla liikennemerkillä varustettuja teitä on Suomessa noin 3000 kilometriä, mutta varovainen on syytä olla muuallakin. Merkkejä laitetaan sellaisille teille, joiden läheisyydessä hirvieläinten tiedetään liikkuvan ja joilla on tapahtunut onnettomuuksia. Hirvieläinonnettomuuksien määrään vaikuttaa eläinkannan koko, jota on maltillisesti pienennetty metsästyksen avulla koko 2000-luvun. Uusia riista-aitoja rakennetaan vain suurten tiehankkeiden yhteydessä. Tienvarsien raivaamista sen sijaan tehdään, jotta kuljettaja voisi havaita eläimet helpommin.

Paras vakuutus hirvionnettomuuden varalta on ajaminen riittävän alhaisella nopeudella, jotta ehtii jarruttaa. Tienvarsia kannattaa tarkkailla erityisesti hirvivaara-alueilla ja toki muuallakin.