Takaisin

Helsinki-Tampere -radan matkustus- ja kuljetuskysyntä lisääntyy jatkuvasti: Päärata kaipaa tulevaisuudessa lisää välityskykyä

Helsinki-Tampere -radan matkustus- ja kuljetuskysyntä lisääntyy jatkuvasti: Päärata kaipaa tulevaisuudessa lisää välityskykyä

Julkaistu 13.6.2018

Helsingin ja Tampereen välinen rataosa on paitsi Suomen vilkkain, myös valtakunnallisen liikennejärjestelmän näkökulmasta merkittävimpiä yhteysvälejä. Liikennevirasto selvitti Riihimäen ja Tampereen välisen rataosan keskeisimmät kehittämistarpeet, kun tulevaisuudessa etenkin matkamäärien ennustetaan kasvavan merkittävästi.

Helsingin ja Tampereen välinen rata sijoittuu koko Suomea tarkastellen merkittävälle ja maankäytöllisesti kasvavalle vyöhykkeelle. Väli on henkilöliikenteessä koko osuudeltaan maan vilkkain. Kuljetusvirrat etenkin Hämeenlinnan ja Tampereen välillä ovat myös merkittävät.

Tavoitteena paremmat kauko- ja lähiliikenteen kasvun edellytykset

Liikennevirasto selvitti Riihimäen ja Tampereen välisen rataosan keskeisimmät lähivuosikymmenten kehittämistarpeet. "Lähtöasetelmana on kaukoliikenteen kasvun mahdollistaminen, taajamajunaliikennettä ja Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikennettä koskevat kehittämistavoitteet sekä tavaraliikenteen toimintaedellytysten varmistaminen myös henkilöliikenteen ruuhkaisimpina ajankohtina", kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin selvityksen taustasta.

Selvityksen mukaan vuoteen 2040 mennessä tarvitaan kolmatta raidetta, jos lisätään kaukoliikennettä ja taajama- ja lähijunia sekä turvataan tavaraliikenteen toimintaedellytykset. Tampereen päässä tulevaisuudessa toimiva lähijunaliikenne tarvitsee myöhemmin myös neljättä raidetta. Välin kehittämistä voi vaiheistaa toteuttamalla ensin ohituspaikkoja ja tämän jälkeen lisäraiteita myös niitä vaiheistaen. Tällöin myös liikennettä voi lisätä vaiheittain.

Tarveselvitys lisää tietoa erityisesti välityskykyä parantavista toimista ja kaukoliikenteen nopeuttamismahdollisuuksista sekä erilaisten toimenpiteiden kustannuksista. "Tässä selvityksessä ei päätetä kehittämistoimenpiteistä tai seuraavista suunnitteluvaiheista. Selvitys on luonteeltaan esiselvitys ja toimenpiteet tarkentuvat myös teknisesti seuraavissa suunnitteluvaiheissa", Helin korostaa. Seuraavista suunnitteluvaiheista ei ole päätöksiä.

Lisäraiteet eivät yksin nopeuta liikennettä

Helsinki-Tampere -radan välityskykyä parantavat toimenpiteet kuten lisäraiteet eivät nopeuta liikennettä. Ne mahdollistavat junien lisäämisen sekä parantavat toimivuutta ja liikenteen häiriönsietoisuutta.

Tarkastelujen mukaan radan oikaiseminen siten, että tavanomaisilla junilla olisi mahdollisuus kulkea Riihimäen ja Tampereen välillä nykyistä pidemmällä matkaa 200 km/h, lyhentäisi matka-aikaa 6 minuuttia. Vaihtoehtoisesti geometrian parantaminen siellä, missä se olisi mahdollista nopeudelle 220 km/h, lyhentäisi matka-aikaa 9 minuuttia ja vastaavasti 250 km/h vaikutus olisi 11 minuuttia. Radan oikaisuja tulisi rataosalle moniin eri kohtiin. Kuitenkaan kohtia, joissa vaikutukset esimerkiksi rakennettuun ympäristöön olisivat hyvin merkittäviä, ei ole sisällytetty tarkasteluihin.

Koko tarkastellun välin kolmannen raiteen kustannusarvio on noin 670 milj. euroa. Lempäälän ja Tampereen välisen neljännen raiteen kustannusarvio on noin 130 milj. euroa. Mikäli näiden päälle huomioitaisiin nopeustason nosto esimerkiksi tasoon 200 km/h, olisivat kehittämisen kustannukset yhteensä noin 1 mrd. euroa. (Kustannukset yleisesti käytetyssä indeksissä MAKU 130, 2010=100.)

Koko Helsinki-Tampere –välillä on lähitulevaisuudessa hyvin merkittävä peruskorjaustarve. Tämä tarve on tunnistettu tarveselvityksessä. Peruskorjauksen ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen on jatkossa erittäin tärkeää.

Selvitys löytyy Liikenneviraston suunnitelmia-sarjasta numerolla 1/2018: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/ls_2018-01_riihimaki-tampere_tarveselvitys_web.pdf

Lisätietoja:

Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin, p. 0295 34 3911 tai etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi