Takaisin

Helsingin seutu EU:n ydinkäytävien solmukohtana: kansainvälinen konferenssi Helsingissä 6.-7.4.2016

Helsingin seutu EU:n ydinkäytävien solmukohtana: kansainvälinen konferenssi Helsingissä 6.-7.4.2016

Julkaistu 12.4.2016

Rail Baltica –junayhteys, arktinen alue, ITS sekä visiot tunneliyhteyksistä Tallinnaan ja Tukholmaan nousivat esiin Suomen ja Helsinki-noodin tulevaisuuden mahdollisuuksina. Eurooppa-koordinaattorit Catherine Trautmann ja Brian Simpson painottivat uusimuotoisten rahoitusratkaisujen merkitystä ja EU-vaikuttamisen tärkeyttä.

Tilaisuuden avaussanoissaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner luonnehti Suomen tärkeää asemaa käytävänä manner-Euroopan ja arktisen alueen välissä. Tässä kokonaisuudessa Rail Baltica on Suomelle tärkeä liikenneväylä, jonka tulee täyttää eri asiakaskuntien hinta- ja tehokkuustarpeet saavuttaakseen kilpailukykyisen aseman. ITS-alan tehokas hyödyntäminen korostuu. Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelihanketta, josta maiden ministerit ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, ministeri Berner visioi vahvana mahdollisuutena, jonka mittakaava ja toteutusaikataulu ovat kuitenkin eri sarjassa tämänhetkisiin kehittämissuunnitelmiin nähden. Tärkeätä vision etenemiselle ovat maltillinen suunnittelu sekä poliittinen vaikuttaminen.

Myös kaupunginjohtaja Jussi Pajunen avauspuheenvuorossaan painotti Rail Baltican merkitystä Helsingin seudun kautta kulkevalle ulkomaankaupalle ja henkilöliikenteelle. Mikäli rahti- ja matkustajamäärät jatkavat kasvuaan samassa mittakaavassa kuin nykyisin, Helsinki ja Tallinna voivat saavuttaa jopa 4 miljoonan asukkaan suuruisen ’cross border’ kaksoiskaupungin aseman, mikä olisi EU:ssa merkittävän kokoinen rajatalouskeskittymä.

Pohjanmeri-Itämeri-ydinkäytävän Eurooppa-koordinaattori Catherine Trautmann esitteli avauspuheenvuorossaan EU:n liikennestrategian nykytilannetta ja liikennehankkeiden rahoitusmalleja. Pohjanmeri-Itämeri-käytävä kulkee Helsingistä Baltian maiden läpi Varsovaan, Berliiniin ja päättyy Saksan, Hollannin ja Belgian suuriin satamiin Pohjanmeren rannalla. Tätä linjausta voitaisiin Eurooppa-koordinaattori Trautmannin mukaan mahdollisesti tarkistaa liittämällä tulevaisuudessa Pohjanlahden ympäri kulkeva reitti (Helsinki-Oulu-HaparandaTornio-Umeå-Tukholma) ydinkäytävärakenteeseen. EU:n liikennestrategiassa korostuvat raja-alueiden tehostaminen sekä eurooppalaista lisäarvoa tuovat hankkeet – ja näitä on useita itäisen Itämeren alueella, erityisesti Rail Baltica –hanke. Yhdeksän ydinkäytäväsuunnitelmaa etenevät kuluvana keväänä toiseen työsuunnitelmavaiheeseen. Lisäksi tekeillä on Eurooppa-koordinaattoreiden laatimien strategiapapereiden (Issues Papers) valmistelu, jotka tullaan julkistamaan Rotterdamissa pidettävillä TEN-T-päivillä kesäkuussa 2016. Liikennehankkeiden rahoitus siirtyy yhä enemmän monipuolisten rahoitusratkaisujen varaan, kun jäsenmaille kohdistettavan suoran TEN-T-rahoituksen määrä vähenee. EU:n strategisen investointirahaston (EFSI) rooli liikennehankkeiden mahdollistajana tulee korostumaan samalla kun suora rahoitustuki vähenee.

Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen alleviivasi puheenvuorossaan arktisen alueen roolia EU:n talouselämän ja liikenneverkoston kasvumahdollisuutena. Arktisen alueen valtavaan taloudelliseen potentiaaliin kuuluvat mm. öljy- ja kaivosteollisuus, elintarviketeollisuus ja matkailu. Globaaleissa liikennevirroissa arktinen alue toimii käytävänä EU:n yhteyksissä koillisväylään sekä Venäjän ja Aasian kuljetuksiin. Öljyn maailmanmarkkinahintojen lasku sekä ympäristöasiat ovat välillä vähentäneet kiinnostusta arktisen alueen kehittämiseen. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun EU:ssa on painetta uusille strategisille avauksille erityisesti tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi ja globaalien liikenneyhteyksien parantamiseksi. Tulevaisuuden nousijoita ovat hyvien liikenne- ja viestintäyhteyksien varrella olevat kaupungit, jotka pystyvät tarjoamaan yhä harvinaisemmiksi käyviä arvoja: puhdasta luontoa, kasvutilaa sekä yhteiskunnan ja ilmaston vakautta.

Rail Baltica: Nopea yhteys Puolan rajalle

Rail Baltica –yhteisyrityksen – RB Rail AS – toimitusjohtaja Baiba Rubesa antoi kattavan ja ajankohtaisen yhteenvedon megaprojektin valmisteluvaiheesta. Rail Baltica –radan rakentaminen Tallinnasta Riian kautta Kaunasiin ja Liettua/Puolan rajalle on maiden suurin infrastruktuuriprojekti sataan vuoteen. Ainutlaatuista hankkeessa on myös se, että kyseessä on kaikkien kolmen Baltian maan Viron, Latvian ja Liettuan välinen yhteisyritys. Noin 15 vuoden pituisen projektin tavoitteena on käynnistää suunnitteluvaiheen jälkeen rakennustyöt vuonna 2020 ja vihkiä valmistunut rata käyttöön vuonna 2025. EU:n CEF-rahoitus kattaa 5 miljardin euron suuruisesta hankkeesta lähes 85%, mikä on erityisesti koheesiomaille suunnattu korkea tukiprosentti. Uudella EU-standardin mukaisella radalla matkanopeus tulee olemaan 240 km/h matkustajaliikenteessä ja 120 km/h rahtiliikenteessä. Suomi ja Puola ovat Rail Baltica –hankkeen seurantajäseniä. Puolan aktiivisuutta tarvitaankin, sillä Rail Baltican tulisi jatkua itä-Puolan rataverkostossa yhtäläisillä matkanopeuksilla, mikä tulee edellyttämään Puolassa laajoja infrastruktuurin parannustöitä.

Uusiin teknologioihin keskittyvässä osiossa puhuivat toimitusjohtaja Sampo Hietanen (MaaS Finland), toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä (Keskuskauppakamari), liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouni Sintonen (TeliaSonera), projektipäällikkö Ilkka Kotilainen (Liikennevirasto), kaupunginjohtaja Pertti Lintunen (Imatran kaupunki) sekä toimitusjohtaja Reija Viinanen (Tunturi-Lapin Kehitys ry). Voimakkaasti kehittyvien ITS-liikennepalveluiden (Mobility as a service, MaaS) tavoitteena on tarjota yhä monipuolisempia matkaketjujen palvelukokonaisuuksia mobiililaitteiden kautta. MaaS-palvelut voidaan ohjata kuluttajia julkisten liikennepalveluiden käyttäjiksi ja tehostaa haja-asutusalueella saatavilla olevien liikennepalveluiden jakelua.

Visiot Talsingista kiinnostavat

Harjun alueen (Viro) liikenneasiantuntija Kaarel Kose esitteli Helsingin ja Tallinnan välisen tunneli-idean etenemistä. Interreg-rahoituksella on toteutettu esiselvitys ja mahdollisen jatkorahoituksen avulla on tarkoitus toteuttaa laajamittaisempi kustannus-hyötytutkimus tunnelin realistisuudesta pitkän aikavälin talous- ja liikennemääräennusteiden valossa. Tunnelivisio etenee Harjun ja Uudenmaan alueiden, Helsingin ja Tallinnan kaupunkien sekä Suomen ja Viron liikenneministeriöiden yhteisenä FinEstLink-hankkeena.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen korosti monitasoisen johtamisen tärkeyttä Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupungin kehittämisessä. Edeltävistä raja-aluehankkeista kuten Haaparanta-Tornio ja Imatra-Svetogorsk voitaisiin oppia myös tämän päivän johtamisen näkökulmasta. Mielenkiintoisen lisän konferenssin tunnelikeskusteluun toi Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun visioitu Elon Muskin ideoima ja täysin eri teknologiaan perustuva HyperLoop-tunneliratkaisu, jonka ensimmäiset kokeilut Kaliforniassa on suunnitteilla loppuvuodesta 2016.

Merten moottoritiet tärkeitä Suomelle

Merten moottoriteiden Eurooppa-koordinaattori Brian Simpson korosti puheenvuorossaan Suomen monipuolista asemaa EU:n meriliikenteessä. Suomella on yhteensä 15 ydin- ja kattavan verkon satamaa ja Pohjanlahden satamat ovat EU:n pohjoisimpia. Noin 90% Suomen ulkomaankaupan virroista liikkuu meriteitse. EU:n liikennestrategiassa merten moottoritiet (motorways of the sea, MoS) on horisontaalinen koko EU-alueen kattava satamaverkosto. Merten moottoritiet ovat Suomelle yksi keskeisimpiä rahoitusinstrumentteja satamainfrastruktuurin, väyläinvestointien ja LNG-ratkaisujen toteutuksessa.

Talvimerenkulun tilannetta raportoi Liikennevirastosta johtava asiantuntija, Jarkko Toivola. Suomi, Ruotsi ja Viro ovat allekirjoittaneet jäänmurrosta yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä kalustojen yhteiskäyttöä ja hakea yhteistyön tehokkuutta kustannuksiltaan raskaaseen toimintaan. Konferenssin päätteeksi kuultiin kolme tilannekatsausta meriliikenteen ja multimodaalisen liikenteen aloilta: johtaja Antti Laukkanen (Containerships), toimitusjohtaja Mikki Koskisen (ESL-Shipping) ja toimitusjohtaja Kimmo Mäki (Helsingin satama). Puhujat korostivat liiketoiminnan mukauttamisen tärkeyttä sekä yhä vaativammaksi muuttuvaan lainsäädäntöön mukautumista. Helsinki-Tallinna-liikenne jatkaa kasvukäyrällään. Lisäksi liiketoiminnan kasvua haetaan meriliikenteen ja multimodaalisten liikenneratkaisujen yhdistämisestä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja tuotekehityksestä.

Teksti: Malla Paajanen

Tilaisuuden esitykset

Tietoa TEN-T -verkoista