Takaisin

Digitalisaatiosta apua kunnossapidon ennakointiin

Digitalisaatiosta apua kunnossapidon ennakointiin

Julkaistu 14.3.2017

Uudet mittausmenetelmät, uudet tiedontuotantotavat ja Big Datan hyödyntäminen ovat avaimia entistä tarkempaan ennakoivaan kunnossapitoon. Digitaalisesta teiden ja ratojen kunnossapitotiedosta hyötyvät sekä liikenneviranomaiset että liikenneväyläkonsultit ja kunnossapitourakoitsijat.

$mainPictureAltText.data

Kunnossapitotiedon keruulla on Suomessa pitkät perinteet. Kertynyt osaaminen on käytännön työssä siirtynyt vanhemmalta ammattilaiselta nuoremmalle. Yksi tärkeä taito on kyky arvioida, milloin esimerkiksi päällyste kannattaa uusia kokonaan ja milloin taas riittää reikien sekä urien paikkaus.

”Kulloinkin suositellut toimenpiteet perustuvat täsmällisiin mittauksiin ja raja-arvoihin. Tienpäällysteiden uusimistarvetta arvioitaessa esimerkiksi moottoriteillä uran syvyys saa olla enintään 13 millimetriä, kun taas teillä, joilla saa ajaa enintään kuuttakymppiä, ura saa olla maksimissaan 15–16 milliä syvä”, kertoo Liikenneviraston teiden kunnossapidon ohjaus- kehittämisyksikön päällikkö Tuomas Toivonen.

Toivosen kuvaama esimerkki on pätevä edelleen, mutta käynnissä oleva digitalisaatio mahdollistaa huomattavasti kattavamman ja tarkemman teiden kunnon arvioinnin. Koska mittauskalusto on keventynyt ja halventunut, mittauksia on järkevää tehdä muistakin kuin varta vasten mittausautoiksi suunnitelluista ajoneuvoista. Esimerkiksi Valion maitoautoihin – kuten myös postiautoihin ja takseihin – on asennettu mittausantureita ja kameroita keräämään reaaliaikaista tietoa tiestön kunnosta.

”Esimerkiksi laserkeilaus on tällä hetkellä yleistyvä mittaustapa, jossa saadaan 3D-pintamalli mitattavasta kohteesta. Keilaustekniikoita on tarkkuus- ja hintaluokaltaan hyvin eritasoisia. Digitalisaatiohankkeessa selvitämme niiden käyttöä eri tarkoituksiin. Epätarkimmat aineistot voivat soveltua esimerkiksi tien luiskakaltevuuksien arvioimiseen kaapeleiden sijoituslupien käsittelyn nopeuttamiseksi. Tarkimpia aineistoja voidaan hyödyntää esimerkiksi päällysteen kunnon ja vaurioiden arvioimiseen”, kertoo hankepäällikkö Mika Stenmark Liikennevirastosta.

Stenmark korostaa sitä, että käynnissä oleva Liikenneviraston digitalisaatiohanke on vuosien projekti. Jo nyt tekniikka mahdollistaa laajan digitaalisen tiedonkeruun. Jotta kaikki koottu tieto saadaan palvelemaan tavoitetta, on myös voitava analysoida ja järjestää tätä tietoa. Tämä pätee yhtä lailla sekä teiden että ratojen ennakoivaan kunnossapitoon.

Vaihteiden kunnossapito on keskeistä

Vaikka teiden ja rautateiden kunnossapidossa on paljon eroja, kummassakin voi erottaa sekä lyhyen aikavälin että koko elinkaaren pituisia seurattavia seikkoja.

”Tiepuolella päivittäinen hoito on kriittisimmillään lumen poistoa ja liukkaudentorjuntaa. Näissä toiminnoissa digitalisaatiosta on paljon hyötyä – manuaalinen tarpeeksi kattava seuranta olisi mahdotonta”, Tuomas Toivonen pohtii.

Ratapuolella ennakoivan kunnossapidon haasteena on vielä pitkään kunnossapidettävän tekniikan ja rakenteiden tarkka inventointi. Parhaillaan Liikennevirastossa on meneillään osaprojekti, jonka aikana käydään läpi omaisuuslajeittain ja tärkeysjärjestyksessä Liikenneviraston koko rataverkon kunto.

”Pidämme tärkeimpänä rataliikenteen sujuvuuden kannalta sitä, että vaihteet toimivat. Siksi vaihteiden kuntoa koskevat tiedot ovat tärkeimmästä päästä rataverkon ennakoivassa kunnossapidossa”, sanoo hankepäällikkö Sami Mäkinen Liikennevirastosta.

Kun Mäkinen tiimeineen on saanut kootuksi kaikki tarpeelliset lähtötiedot, hän aikoo keskittyä ennakoivan kunnossapitotiedon jalostukseen.

”Luotettava analytiikka on tämän hankkeen lopullinen tavoite. Arviolta kolmen vuoden kuluttua uskon meidän olevan siinä vaiheessa, että kohdekohtainen digitaalinen järjestelmä pystyy itsenäisesti ehdottamaan järkeviä ratkaisuja”, Sami Mäkinen sanoo.

Lisätietoa

Liikenneviraston digitalisaatiohanke

 

Teksti: Vesa Tompuri