Takaisin

Big data on meriliikenteelle mahdollisuus

Big data on meriliikenteelle mahdollisuus

Julkaistu 12.5.2016

Kun mantereen eri liikennemuodoissa vasta opeteltiin digitaalisia liikenteenohjausjärjestelmiä, meriliikenteessä oli totuttu niihin jo vuosien ajan. Silti nykyinen digitalisaatiotrendi hyödyttää myös merenkulkijoita.

$mainPictureAltText.data

Ensimmäiset kokemukset digitalisaatiosta Suomen merillä ovat 1980-luvun lopulta, jolloin Ruotsin lautoilla otettiin käyttöön automaattisia navigointijärjestelmiä sähköisine merikortteineen. Tuolloin tietokoneiden kapasiteetti oli nykyiseen verrattuna vain murto-osa, minkä johdosta läheskään kaikkea tarvittavaa tietoa ei voitu käsitellä samassa järjestelmässä.

_ Nyt on tilanne toinen, kun voimme hyödyntää big dataa. Kaikki tahot voivat poimia samasta integroidusta järjestelmästä itselleen olennaista reaaliaikaista dataa säätilasta laivojen lastitietoihin. Iso asia on myös älyväylä, joka on ollut meillä keskeisenä kehittämiskohteena viime ajat, kertoo Liikenneviraston alaisen meriliikennekeskuksen päällikkö Thomas Erlund.

Merikapteenin koulutuksen aikanaan hankkinut Erlund kuitenkin muistuttaa rajoituksista, joita mantereella työskenneltäessä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Meriolosuhteissa ei pääsääntöisesti ole saatavissa datatukea.

_ Merimiehet ovat merimiehiä eivätkä it-nörttejä. Siksi pitäisi aina huolehtia siitä, että digitalisaatiota sovellettaessa käytettävyys tulee aina varmistetuksi, hän sanoo.

Erlundin johtamassaan yksikössä työskentelee ainoastaan merenkulun koulutuksen saaneita henkilöitä; perämies on minimitutkinto. Tämä on välttämätöntä, koska muussa tapauksessa syntyisi helposti väärinkäsityksiä ja informaatiokatkoksia käytännön työssä. Samalla meriliikennekeskuksen ammattilaisilla on oltava valmiudet digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Saimaan kanavallakin digitalisoidaan

Saimaan kanava on käytössä vuosittain noin 10 kuukautta, ja muut, sitä pienemmät Liikenneviraston hallinnoimat kanavat ovat liikennekäytössä vain runsaat puolet vuodesta. Liikennettä suluilla ohjaavat sulkumestarit. Talvimerenkulun ylitarkastaja Jukka Väisänen näkee digitalisaation mahdollistavan esimerkiksi liikenteenohjauksen kehittämisen Saimaan kanavalla. Tällä voi olla myös vaikutuksia luotsauksen kehittämiseen liittyvissä asioissa.

_ Kaiken kaikkiaan turvallisuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen ovat digitalisaation etuja sisävesiliikenteessäkin, hän toteaa.

Saimaan kanavan hoidon ja kunnossapidon hoitaa tällä hetkellä Meritaito Oy. Liikennevirasto vastaa viranomaisena väylien rakentamisesta ja ylläpidosta.

_ Digitalisaation avulla voidaan kanavilla ja väyläalueilla lisätä aluksille menevää ajantasaista tietoa liikennetilanteesta, mutta tämä vaatii laitteistojen kehittämistä niin maapuolella kuin aluksillakin, Väisänen sanoo.

Jotta liikenne sujuu, tarvitaan luonnollisesti digitalisaation lisäksi kunnossa olevaa infrastruktuuria. Saimaan kanavalla on alkanut sulkuporttien uudistamisen suunnittelu. Toteutusvaiheeseen on määrä päästä 2–3 vuoden kuluttua.

Teksti: Vesa Tompuri