Takaisin

Älyliikenteen uranuurtajalla Risto Kulmalalla pitkä ura tieliikenteen parissa: "Automaatio tulee muuttamaan liikennettä perustavanlaatuisesti"

Älyliikenteen uranuurtajalla Risto Kulmalalla pitkä ura tieliikenteen parissa: "Automaatio tulee muuttamaan liikennettä perustavanlaatuisesti"

Julkaistu 17.1.2018

Liikenneviraston johtava älyliikenteen asiantuntija Risto Kulmala on tehnyt uraauurtavaa työtä tieliikenteen turvallisuuspuolella ja älyliikenteen kehittämisessä. Tammikuussa eläkkeelle jäävä Risto kertoo uransa käänteistä ja älyliikenteen nykytilasta.

Kuvassa älyliikenteen uranuurtaja Risto Kulmala seisoo lasisessa kodassa luminen maisema taustallaan.

Ura alkoi liikennetekniikan parissa 1970-luvun alussa

”Teknillisessä korkeakoulussa minulla oli pääaineena operaatioanalyysi ja toisena aineena liikennetekniikka. Minut hyväksyttiin tuolloin myös Turun yliopistoon lukemaan teoreettista matematiikkaa ja tähtitiedettä, mutta valitsin Otaniemen”, Kulmala muistelee.

Toukokuussa 1973 Kulmala aloitti Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriossa, joka sulautettiin seuraavana vuonna osaksi VTT:tä. Hän työskenteli VTT:llä aina vuoteen 2011, jolloin hän siirtyi Liikennevirastoon. Vuosina 1996-1997 hän piipahti myös Liikenneviraston edeltäjässä Tiehallinnossa.

Päätyön ohessa Kulmala toimi Lundin yliopistossa osa-aikaisena professorina.

”Vuosien 1996-2010 aikana ohjasin kolmeatoista jatko-opiskelijaa, joiden kaikkien väitöskirjat liittyivät liikenteeseen. Yksi opiskelijoistani oli vielä hiljattain Jordanian liikenneministerinä. Pidin Lundin mallista, jossa jatko-opiskelijoiden kanssa tavattiin säännöllisesti, jolloin he saivat tutkimustyöhön kunnolla ohjausta”, kertoo Kulmala.

Tieliikenteen murroksessa mukana

”Olen onnellinen siitä, että olen saanut tehdä monenlaista ja työtehtävät ovat vaihtuneet. Tutkin urani alussa nopeusrajoituksia Suomessa, ja sitä kautta olin mukana tuomassa niitä meidän tieliikenteeseemme. Olen myös kehittänyt simulointimalleja, liikenteen konfliktimenetelmää ja tieosien ja etenkin liittymien tilastollisia onnettomuusmalleja, joista tein myös väitöskirjani”, Kulmala sanoo.

Älyliikennetyöt tulivat Kulmalan työtehtäviin 1990-luvulla. Kulmala tutki muun muassa liikenteenhallintajärjestelmien vaikutusta turvallisuuteen ja koordinoi kolmea ensimmäistä älyliikenneohjelmaa Suomessa. Tämän jälkeen EU:sta pyydettiin Kulmalaa vetämään eSafety-forumin työryhmää, jossa olivat mukana autonvalmistajat. Tässä työssä Kulmala pääsi perehtymään ajoneuvojärjestelmiin. Ensin vuorossa olivat kuljettajien tukijärjestelmät ja sen jälkeen keskustelevat autot.

Jollain aikavälillä yksityisautojen hegemonia murtuu, Kulmala uskoo.

Maailma muuttuu Eskoseni vai muuttuuko?

Vaikka liikenne on jatkuvassa muutoksessa, Kulmalan mukaan jotkut asiat tuntuvat lähes pysyviltä. Esimerkiksi kolme merkittävintä syytä tieliikennekuolemiin ovat pysyneet melko samoina vuodesta toiseen. Syyt ovat päihteiden käyttö, turvalaitteiden käyttämättömyys sekä ylinopeus.

Autot ja infrastruktuuri sen sijaan ovat kehittyneet paljonkin. Kehitysaskeleet ovat tehneet liikenteestä turvallisempaa ja henkiäkin on säästynyt. Liikennekuolemat ovat vähentyneet viidesosaan niistä ajoista, kun Kulmala aloitti liikenteen tutkimisen. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana pelkästään autotekniikan parantaminen on vähentänyt kuolemanriskiä autoissa kolmanneksella.

"Suomessa elämä on vielä kovin henkilöautokeskeistä. Jää nähtäväksi, muuttavatko MaaS (Mobility as a Service) ja mahdolliset erilaiset käyttömaksut tulevaisuudessa liikennettä ja ihmisten asenteita. Henkilökohtaisesti uskon, että jollain aikavälillä yksityisautojen hegemonia murtuu."

Robottiautoista saattaa tulla arkipäivää viidessä vuodessa

”Suomalaiset ovat yllättävänkin valmiita ottamaan robottiautot vastaan”, Kulmala sanoo ja jatkaa: ”Tässä on selviä eroja kansakuntien välillä. Suomessa ja Japanissa ollaan valmiimpia kuin muualla. Tuoreimmissa yhdysvaltalaistutkimuksissa aletaan lähestyä Suomen lukuja”.

”Sellaiset autot, jotka pystyvät ajamaan ilman, että kuljettajat puuttuvat auton kulkemiseen, voivat olla viiden vuoden päästä käytössä. Mutta jos vaatimuksena on, että robottiauto pärjäisi kaikissa olosuhteissa ja kaikilla teillä, siihen voi mennä jopa viisikymmentä vuotta. Odotankin eniten sitä, että tekoäly saadaan niin kehittyneeksi, että se pystyy ajamaan samalla lailla kuin ihmiskuljettaja parhaimmillaan”, Kulmala pohtii.

Liikenteessä on siis pian alkamassa uusi aikakausi. Uusi aikakausi koittaa myös Risto Kulmalalle, kun eläkeikä tulee vastaan. Ihan kokonaan Risto Kulmala ei kuitenkaan älyliikennemaailmaa jätä. Omien harrastusten ja matkailun lisäksi Kulmala tekee eläkkeelläkin töitä konsulttina.