Takaisin

Äly täsmällistää junaliikennettä

Äly täsmällistää junaliikennettä

Julkaistu 18.2.2015

Liikennevirasto uudistaa parhaillaan kaikkien kolmen hallinnoimansa liikennemuodon ohjausjärjestelmiä. Älykästä rataliikennettä kehittävän LOU-Radan keskeiset tavoitteet ovat rataverkon entistä tehokkaampi käyttö, entistä täsmällisempi junaliikenne ja reaaliaikaisen matkustajatiedottamisen parantaminen.

Rautatieliikenteessä on siirrytty viime kymmenen vuoden aikana vähitellen perinteisestä kauko-ohjauksesta älyliikenteeseen. Tämän kehityksen on mahdollistanut luonnollisesti tietotekniikan yleinen kehittyminen. Älypuhelinten yleistyminen puolestaan on tuonut rataälyn hyödyt myös matkustajien ulottuville.

”Junaliikenteen ammattilaisten kannalta suurimmat hyödyt puolestaan liittyvät liikenteen ohjaukseen. Älykkäiden järjestelmien avulla häiriötilanteet ovat ennakoitavissa, ja niiden aikana pystytään antamaan entistä ajantasaisempaa tietoa matkustajille”, pohtii ylitarkastaja Maija Nurkka Liikennevirastosta.

Hän näkee älykkäiden sovellusten käyttöönoton perusedellytyksenä junaliikenteen viestintäjärjestelmän nykyaikaistamiselle, joka hyödyttää niin rataliikenteen ammattilaisia kuin käyttäjiäkin.

”Yksi konkreettinen tulos on tänä keväänä käyttöönotettava veturinkuljettajien mobiili päätelaitesovellus”, hän toteaa.

Häiriöiden syyt analysoidaan tarkemmin

Merkittävät, esimerkiksi onnettomuudesta johtuneet häiriöt junaliikenteessä on totuttu analysoimaan perusteellisesti. Sen sijaan vähäisempien häiriöiden tilastointi ja analysointi ei ole tähän mennessä ollut yhtä perusteellista. Älykkäiden sovellusten käyttöönotto monipuolistaa häiriöiden analysointia.

”Aina kun tulee poikkeama suunniteltuihin aikatauluihin, tapahtuman yksityiskohdat siirtyvät jatkossa analysoitaviksi rataDW-tietovarastoon. Kertynyttä tietoa voi analysoida automaattisesti älykkäiden sovellusten avulla, mikä mahdollistaa esimerkiksi poikkeamien tarkemman vertailun ja yhdistämisen toisiinsa. Jos juna myöhästyy esimerkiksi radan kuntoon liittyvistä syistä, se menee Liikenneviraston piikkiin. Jos taas syy on kalustossa, häiriö on liikenteenharjoittajan vastuulla. Kaikki tämä mahdollistaa kustannusten ja kehitystoimenpiteiden entistä täsmällisemmän kohdentamisen”, selvittää projektipäällikkö Aki Mankki.

Mankin kuvailemat hyödyt liittyvät vuonna 2013 käynnistetyn, rataliikenteen ohjausjärjestelmiä uudistavan LOU-rata -projektin tavoitteisiin. Hankkeen kolme keskeistä tavoitetta ovat liikenneverkon optimaalinen ja tehokas käyttö, täsmällinen junaliikenne sekä luotettava ja oikea-aikainen tieto loppukäyttäjille.

”Viime mainitun tavoitteen merkitys on luonnollisesti kansalaisia välittömimmin palveleva tavoite. Ammattilaisen näkökulmasta yhtä tärkeää on optimoida rataverkon käyttöä niin, ettei tule tehdyksi vältettävissä olevia fyysisiä ratainvestointeja”, kiteyttää Liikenneviraston Rautatieliikenteen palveluiden kehittäminen -yksikön päällikkö Mikko Natunen.

Kaksi kolmesta keskeisestä rataälyyn liittyvästä projektista on valmiina: LIIKE ja JETI. Ensin mainittu tietojärjestelmä auttaa hallitsemaan ratakapasiteettia entistä paremmin. JETI puolestaan on tietojärjestelmä, jonka avulla voi hallita ratatöistä johtuvia ratainfran rajoituksia aiempaa paremmin. Kolmas keskeinen rataälyyn kiinteästi liittyvä projekti on poikkeamien hallinnan tietojärjestelmän toteuttaminen, eli POHA. POHA:n toteutustyö käynnistyi syksyllä 2014 ja se valmistuu vaiheittain vuosien 2015-16 aikana.

Natunen arvioi vielä kolme vuotta jatkuvan LOU-Rata -hankkeen suurimpien hyötyjen näkyvän vasta tulevaisuudessa. ”Älykkään ja ennakoivan liikenteenhallinnan vahva tietojärjestelmäperusta on nyt rakennettu. Tulevina vuosina otamme käyttöön tasaiseen tahtiin uusia älykkäitä sovelluksia ja ominaisuuksia, jotka todella näkyvät matkustajien arjessa”, Natunen toteaa.
 

Teksti: Vesa Tompuri