Takaisin

Alusliikenneohjaajan tarkkaavaisuus ei herpaannu hetkeksikään

Alusliikenneohjaajan tarkkaavaisuus ei herpaannu hetkeksikään

Julkaistu 29.10.2015

Liikenneviraston VTS-toiminta (Vessel Traffic Services) sai syyskuussa Sea Sunday -meriturvallisuuspalkinnon. VTS-toiminnan ytimessä ovat alusliikenneohjaajat, jotka hankalissakin tilanteissa pyrkivät varmistamaan alusten turvallisen ja sujuvan liikennöinnin.

$mainPictureAltText.data

Suomen rannikkovesistöt ovat kivikkoisia ja ruuhkaisia. Jotta matkustajalaivat, tankkerit ja muu alusliikenne voisi kulkea turvallisesti samoilla vesillä, tarvitaan ulkopuolista liikenteenohjaajaa.

Rannikon merialueet on jaettu kuuteen VTS-alueeseen, jotka kattavat tärkeimmät kauppamerenkulun väylät suurimpiin satamiin. Viisi alusliikenneohjaajaa Länsi-Suomen meriliikennekeskuksessa Turussa ja kuusi Suomenlahden meriliikennekeskuksessa Helsingissä seuraa ympärivuorokautisesti alueiden liikennettä ja antaa aluksille tarvittaessa navigointiapua. Lisäksi Lappeenrannan VTS-keskus ohjaa liikennettä Saimaan syväväylällä.

Harjaantunut silmä näkee tilanteet jo etukäteen

Vuoroesimies Mikko Kallio Suomenlahden meriliikennekeskuksesta kertoo, että valtaosalla alusliikenneohjaajista on takanaan monen vuoden kokemus, joka auttaa ennakoimaan vaaratilanteita.

- Olosuhteet voivat muuttua yllättäen ja nopeasti. Pitää pysyä tarkkaavaisena koko työvuoron ajan, ettei tilanteita pääse kehittymään. Kokeneet työntekijät ovat oppineet jo aavistamaan, milloin esimerkiksi karilleajo on lähellä.

Tänä kesänä sekä Turussa että Helsingissä alusliikenneohjaajien valppaus esti rahtialuksen karilleajon. Vuonna 2014 Suomen VTS-alueilla raportoitiin kaikkiaan 181 poikkeamaa, joista 16 tapauksessa alusliikenneohjaaja esti alusta ajamasta karille.

Onnettomuuksien taustalla usein kommunikaatio-ongelmia

Vakavat onnettomuudet ovat todella harvinaisia jopa vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella, jossa liikkuu vuosittain yli 40 000 alusta. Kallio ei pidä tätä lainkaan yllättävänä.

- Liikenteen seuranta on niin tehokasta. Suomenlahdella yksi merkittävimmistä turvallisuutta lisäävistä tekijöistä on alusten pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä GOFREP (Gulf of Finland Reporting System).

Alukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään 300 GT, ilmoittautuvat Helsingin, Tallinnan tai Pietarin VTS-keskukselle liikkuessaan keskuksen alueella. Kallion mukaan oleellista järjestelmässä on perämiesten tietoisuus siitä, että heitä seurataan – siksi meriliikenteen sääntöjäkin noudatetaan tunnollisemmin.

Toinen Suomenlahden turvallisuutta lisäävä järjestelmä on pilotointivaiheessa oleva ENSI-navigointipalvelu (Enhanced Navigation Support Information). Järjestelmän ansiosta alusliikenneohjaajat näkevät aluksen reittisuunnitelman osana reaaliaikaista tilannekuvaa ja alus saa navigoinnissa tarvitsemaansa reittikohtaista tietoa. Järjestelmä on tällä hetkellä koekäytössä useilla Suomeen säännöllisesti liikennöivillä aluksilla kuten Neste Oilin rahtaamilla öljytankkereilla ja Tallink-Siljan matkustaja-aluksilla. Palvelua kehitetään edelleen osana muita projekteja ja sen käyttäjäkuntaa pyritään laajentamaan vaiheittain aluksilta saatavan palautteen perusteella.

Tehokkaista seurantajärjestelmistä huolimatta eivät kokeneet ja koulutetut alusliikenneohjaajatkaan pysty eliminoimaan kaikkia riskitekijöitä. Tyypillinen vaaraa aiheuttava tilanne liittyy kommunikaatio-ongelmiin: joillakin aluksilla miehistön englannin kielen taito on niin heikko, että se johtaa väärinkäsityksiin. Ongelmia aiheuttavat myös puutteelliset navigointitaidot sekä huonokuntoiset alukset.

- Usein herää kysymys, onko aluksen huolto kuljetuskoneiston osalta niin hyvä, kuin se voisi olla. Viikoittain sattuu tilanteita, joissa alus on koneongelmien vuoksi jonkin aikaa ohjauskyvytön.

 

Teksti: Katri Sipilä