Usein kysyttyä

Mitä hankkeessa tehdään?

Hankkeessa parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta valtatie 3:n ja valtatie 18:n solmukohdassa sekä sen läheisyydessä Laihian kohdalla. Hankkeessa rakennetaan kolme eritasoliittymää: Maunula, Asematie ja Ratikylä. Molempien valtateiden liikenteen sujuvuus paranee huomattavasti uusien eritasoliittymien myötä.Lisäksi valtatie 3:lla voidaan nostaa nopeusrajoitusta 60 kilometristä tunnissa 80 kilometriin tunnissa. Myös paikallisliikenteen yhteydet paranevat, sillä eritasoliittymistä pääsee kulkemaan turvallisesti ja sujuvasti. Valtatie 18 linjataan uudelleen noin kahden kilometrin matkalla. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille rakennetaan uusia ja aikaisempaa turvallisempia väyliä, jotka toteutetaan uusin silloin ja alikuluin. Lisäksi rakennetaan 1,8 kilometriä melusuojauksia.

Hankkeesta vastaa Liikennevirasto, ja hankkeen pääurakoitsija on Skanska Infra Oy.

Mitkä ovat hankkeen vaikutukset ja hyödyt alueen asukkaille ja yrityksille?

Hankkeessa toteutetut parantamistoimenpiteet nostavat Laihian alueen liikenteen turvallisuustasoa ja sujuvoittavat Laihian seudun liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantaminen on keskiössä tieosuutta kehitettäessä, sillä taajamajakso on hyvin onnettomuusherkkä. Valtatie 3:n hanketta edeltävä onnettomuusriski oli suuri, 2,5-kertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Hankkeessa rakennetaan 1,8 kilometriä melusuojauksia, jotka vähentävät liikenteen aiheuttamia meluhaittoja alueen asukkaille.

Lisäksi toimivammat liikenne- ja tieyhteydet mahdollistavat Laihian kunnan maankäytön kehittämisen, sillä edellytykset tehokkaalle maankäytölle ja uuden rakentamiselle paranevat. Kun vanhan ohikulkutien maankäytön rajoitukset taajaman länsipuolella vähenevät, taajaman laajeneminen länteen tulee mahdolliseksi. Hyvin toimivat yhteydet luovat edellytyksiä myös elinkeinoelämän menestymiselle.

Mikä on hankkeen aikataulu?

Rakentaminen alkoi syksyllä 2015, ja hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Uusittu valtatie 3 otetaan liikenteelle käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä ja valtatie 18:n uusi linjaus vuoden 2018 loppuun mennessä. Hanke oli keskeytettynä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä toukokuusta 2016 joulukuuhun 2016 saakka.

Mikä on hankkeen kustannusarvio?

Hankkeen kustannusarvio on 28,1 miljoonaa, josta Laihian kunnan osuus on noin 1,1 miljoona euroa.

Miksi kunta on mukana rahoittamassa hanketta?

Laihian kunta on rahoittamassa hanketta noin miljoonalla eurolla. Laihian kunta halusi edesauttaa hankkeen käynnistymistä, koska yhteyksien parantamisella on merkittäviä hyötyjä kunnan maankäytön tehostamiselle sekä alueen elinkeinoelämälle.

Miten hankkeen keskeytys vuonna 2016 vaikuttaa hankkeeseen?

Keskeytys nosti hankkeen kustannuksia noin 2–3 miljoonalla eurolla ja viivästytti hanketta hieman yli vuodella. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2019 loppuun mennessä, kun hankkeen alkuperäinen valmistumisaika oli kesällä 2018. Keskeytyksestä huolimatta hanke pystytään toteuttamaan sen alkuperäisessä laajuudessa.
 

Minkälaisia ympäristö- ja meluvaikutuksia hankkeella on?

Hankkeessa on toteutettu lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely), jossa hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu. Vaikutuksia arvioidaan muun muassa luontoon, maisemaan sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. YVA-menettelyssä vaikutuksia arvioidaan sekä rakentamisen että toiminnan aikana.

Pohjavesien suojelu ja hallinta on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Varsinaisessa rakentamisvaiheessa ympäristöarvot huomioidaan hyödyntämällä esimerkiksi uusiomaanrakentamista.

Meluntorjuntaan on kiinnitetty suunnitteluvaiheessa erityistä huomiota. Hankkeessa rakennetaan 1,8 kilometriä melusuojauksia, ja valtateiden lähialueiden asuinkiinteistöjen pihamelu torjutaan valtioneuvoston määrittämän ohjearvon mukaisille melutasoille. Arvion mukaan nykyisin melualueilla olevia asukkaita on noin 150–200 ja meluntorjuntojen toteuttamisen jälkeen vain muutamia.

Minkälaisia haittoja on odotettavissa liikenteelle rakentamisen aikana?

Hankkeen tavoitteena on poistaa ruuhkia ja luoda edellytykset sujuvalle liikenteelle. Koska hankealueen valtatiet ovat vilkkaasti liikennöityjä, on väistämätöntä, että rakentamisen aikana joudutaan esimerkiksi alentamaan nopeusrajoituksia sekä tekemään työnaikaisia kiertoteitä. Ne pyritään kuitenkin tekemään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Hankkeen etenemisestä ja ajantasaisista liikennejärjestelyistä tiedotetaan hankkeen www- ja Facebook-sivuilla.

Tehdäänkö hankkeessa räjäytyksiä? Mitkä ovat työmaan melu- ja tärinävaikutukset?
Hankkeen työmaa-alueella ei ole kalliota, joten hanke ei vaadi louhintaa. Melua aiheuttavat työt hankkeen rakennusvaiheessa ovat mahdollisia, mutta ne pyritään ajoittamaan siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän häiriötä alueen asukkaille. Lieviä ja vaarattomia melu- ja tärinähaittoja aiheuttaa esimerkiksi teräsbetonisiltojen paalulaattojen paalutus. Tärinäseurantaa varten paalutuskohteiden lähimpiin kiinteistöihin toimitetaan tärinämittarit. Työmaan aiheuttama suurin tärinän heilumisnopeus on mittausten mukaan ollut 2,6 millimetriä sekunnissa, kun suurin sallittu raja-arvo on kuusi millimetriä sekunnissa.
Mitä haasteita hankkeessa on huomioitava?

Hanketta rakennetaan vilkkaasti liikennöityjen teiden yhteydessä. Sujuvat liikennejärjestelyt ja turvallisuuteen liittyvät näkökulmat ovat hankkeessa keskeisessä roolissa ja niihin kiinnitetäänkin erityistä huomiota. Hankkeessa korostetaan tiedonkulun ja vuoropuhelun merkitystä, jotta alueen asukkailla ja muilla teiden käyttäjillä olisi selkeä kuva hankkeen vaikutuksista ja töiden kulusta.

Hankkeen kustannukset ovat herättäneet alueella keskustelua. Miksi?
Hankkeen kustannusarvio oli alun perin 38 miljoonaa euroa, mutta myönnetystä rahoituksesta johtuen hankkeen laajuutta tarkasteltiin uudestaan ja se jaettiin kahteen vaiheeseen. Tästä johtuen esimerkiksi tasoristeysten poisto on sisällytetty hankkeen toiseen vaiheeseen. Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat valtateiden 3 ja 18 parantaminen. Keskustasuunnitelma ei ole mukana tässä hankkeessa. Toisen vaiheen rahoituksesta ja toteutuksesta ei ole vielä tehty päätöstä.
Saavatko pohjalaiset urakoitsijat töitä hankkeesta?

Hankkeessa on Pohjanmaalta esimerkiksi useita koneurakoitsijoita ja kiviaines tulee Tervajoelta.
 

Miten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekä erityisesti koululaisten liikenneturvallisuus taataan?

Hankkeessa parannetaan kevyen liikenteen väyliä, ja Alhontien alikulku tarjoaa tulevaisuudessa toisen kevyen liikenteen reitin Ratikylästä keskustaan. Liikenteen poikkeusjärjestelyitä suunniteltaessa huomioidaan koululaisten reitit, ja erityisesti raskas kalusto pyritään ajamaan muita reittejä pitkin. Hankkeessa järjestetään tarvittaessa myös erillisiä koulukyytejä. Pyöräilijöiden ja kävelijöiden poikkeusreitit suunnitellaan mahdollisimman turvallisiksi ja niistä tiedotetaan selkeästi muun muassa hankkeen www- ja Facebook-sivuilla.

Hankkeessa hyödynnetään uusiomateriaalina lentotuhkaa. Mihin tuhkaa Laihialla käytetään ja milloin työt tehdään?
Lentotuhkaa käytetään Maunulan eritasoliittymän sillan tulopenkereissä. Tuhkan käyttö aloitetaan 15.6.2017, ja työ kestää arviolta 1,5 kuukautta. Tuhkaa ei käsitellä sateisella säällä, mikä saattaa aiheuttaa muutoksia aikatauluun.
Miksi tienrakentamisessa käytetään tuhkaa?

Tuhka on kivihiilen polttoprosessin sivutuotteena syntyvä sivutuote. Uusiomateriaaleja hyödyntämällä vähennetään maarakentamisessa merkittävästi luonnon kiviainesten ottotarvetta ja säästetään neitseellistä ympäristöä.

Materiaalina lentotuhka tiivistyy hyvin ja on erittäin kantavaa. Sen etuja on myös tiivistettynä tapahtuva itselujittuminen. Vaatimuksena on, että tuhkan teknisen laadun täytyy täyttää käyttökohteen rakennekerrosmateriaaleille asettamat tekniset laatuvaatimukset, joita ovat muun muassa lujuustaso, kantavuus, rasituskestävyys ja routakestävyys.

Leviääkö tuhka ympäristöön esimerkiksi pölyämällä tai pohjavesien kautta?

Lentotuhka on kostutettua, joten se ei pölyä kuljetuksen tai maarakennustyön aikana. Tuhka kapseloidaan sillan penkereen rakenteeseen, eli tuhkan alla on kangasta sekä valettu betonilaatta ja reunoilla murskevallit. Tuhkapenkereen yläpuolella on vähintään metrin paksuinen pengertäyttö, ja tuhkakerrokset peitetään kokonaisuudessaan murskeella ja lopuksi penger asfaltoidaan. Rakenne estää tuhkan leviämisen ympäristöön ja maaperään.

Tuhkan käytön edellytyksenä on ympäristölupa, joka edellyttää mittavia taustatutkimuksia muun muassa pohjaveden suhteen, sekä jälkiseurantaa vähintään kahden vuoden ajan.