Usein kysyttyä

Mitä hankkeessa tehdään?

Vt 21 Kolari-Kilpisjärvi -hankkeessa kunnostetaan valtatietä Kolarin ja Kilpisjärven välisellä osuudella useammassa kohtaa liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Valtatien peruskorjauksella edesautetaan kuntalaisten sekä elinkeinoelämän kuljetusten liikennöintiä. 

Hankkeessa osin routivaksi muuttunutta rakennetta parannetaan, kapeaa poikkileikkausta levennetään ja siltoja parannetaan. Muonio–Kilpisjärvi-välillä keskeisiä peruskorjauskohteita ovat jäätyneiden ikiroutakohteiden korjaaminen sekä Muonion ja Palojoensuun välinen osuus. Kolari–Muonio-välillä osa tiestä anturoidaan mittauslaitteilla, ja jatkossa tie soveltuu liikenteen automatisaation ja automaattiajamisen testausalueeksi. Lisäksi Kilpisjärven ja Norjan rajan välisen tieosuuden rakenne parannetaan ja tie päällystetään uudelleen.

 

 

Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?
Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän kuljetusten varmuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeessa korostetaan liikenneturvallisuuden lisäksi liikenteen sujuvuutta ja älykkäitä liikenneratkaisuja.
Mikä on hankkeen aikataulu?
Tien parantamisen suunnitelmat valmistuvat vuonna 2016 ja rakentaminen aloitetaan keväällä 2017. Hankkeen kaikkien kohteiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 aikana.
Mikä on hankkeen kustannusarvio ja mikä taho vastaa kustannuksista?
Hanke on yksi erikseen rahoitettava korjausvelkakohde, joka on saanut valtion budjetista 35 miljoonaa euroa.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hankkeen sijaintiin ja parannuskohteiden valintaan?
Hankkeen sijainnissa ja peruskorjauksen kohteiden valinnassa on huomioitu valtatien nykyinen kunto, käyttöaste ja parannustoimenpiteiden kiireellisyys eri tieosuuksilla. Hanke sijoittuu tieosuudelle, joka on nykytilanteessa raskaalle liikenteelle kapea ja näin ollen onnettomuusherkkä. Työt aloitetaan Kolari–Muonio-välillä, joka on erityisen vilkkaasti liikennöity tieosuus.
Mitkä ovat hankkeen vaikutukset alueen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille?

Hanke parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Kuntalaisten ja muiden tienkäyttäjien liikkuminen valtatiellä on hankkeen myötä aiempaa sekä turvallisempaa että sujuvampaa. 

Valtatie 21 on tärkeä elinkeinoelämän yhteys Norjaan, ja hanke parantaa elinkeinoelämän kuljetusten varmuutta. Nykyinen tie on raskaalle liikenteelle kapea ja näin ollen onnettomuusherkkä. Raskaan liikenteen osuus on noin 26 % liikennemäärästä. 

Minkälaisia haittoja on odotettavissa liikenteelle hankkeen aikana?
Hankkeesta voi koitua lyhytaikaista häiriöitä tieosuutta käyttäville tai sen läheisyydessä asuville. Mahdollisia haittavaikutuksia pyritään minimoimaan ja työnaikaisista poikkeusjärjestelyistä tiedotetaan tehokkaasti. Hankkeen viestinnässä hyödynnetään tiedotusta medioille, verkkosivuja sekä sosiaalisen median kanavia Facebookia ja Twitteriä. Eritoten sosiaalisessa mediassa pyritään työmaan järjestelyistä tiedottamaan tienkäyttäjille mahdollisimman reaaliaikaisesti. Hankkeen verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia päivitetään tarvittavilta osilta suomen lisäksi englanniksi, pohjoissaameksi, ruotsiksi ja norjaksi. 
Minkälaisia ympäristövaikutuksia hankkeella on?
Hankkeella on erilaisia ympäristövaikutuksia rakentamisen aikana sekä hankkeen päätyttyä. Rakentamisesta voi koitua hetkellistä haittaa tieosuutta käyttäville tai sen läheisyydessä asuville esim. melu-, tärinä- ja kielteisten liikennevaikutusten kautta. Hankkeella on rakentamisen jälkeen pitkäkestoisia myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun alueella liikkuminen sujuvoituu ja on aiempaa turvallisempaa. Ympäristövastuullisuus huomioidaan läpi koko hankkeen elinkaaren.
Mitä haasteita ja riskejä hankkeessa on huomioitava?
Hankkeen tietyömaa on poikkeuksellisen pitkä, minkä vuoksi se aiheuttaa liikenteen hoidolle erityisiä haasteita. Urakan työt toteutetaan suurelta osin vuosien 2017 ja 2018 kesäkausina, jolloin myös liikenne on vilkkaimmillaan. Työmaan kohdalla on kiertoteitä, jotka aiheuttavat paikoin pitkiäkin kiertoreittejä. Hankkeen haasteisiin ja riskeihin varaudutaan muun muassa muodostamalla suurehkoja yhtenäisiä urakoita, jolloin yhdellä urakoitsijalla on pitkä tieosuus rakennettavana. Näin voidaan paremmin vastata esimerkiksi työnaikaisiin liikennejärjestelytarpeisiin. 
Mitä Aurora-hankkeessa tehdään ja mikä yhteys hankkeilla on?

Aurora-hankkeessa luodaan kansainvälisesti ainutlaatuinen arktinen älyliikenteen testausekosysteemi ja osaamiskeskus. Hankekokonaisuus koostuu neljästä alaprojektista: liikenteen automaatio, digitaalinen liikenneinfrastruktuuri, älykäs väyläomaisuuden hallinta sekä liikenne palveluna (MaaS).

Osana Vt 21 Kolari-Kilpisjärvi -hanketta osa tietä Kolari–Muonio-välillä anturoidaan mittauslaitteilla, jotka mahdollistavat tien tilan ja mahdollisten muutosten jatkuvan seurannan ja kustannustehokkaan elinkaarenhallinnan. Tie soveltuu jatkossa liikenteen automatisaation ja automaattiajamisen testausalueeksi.