Merenkulun turvalaitteet

Väylät merkitään turvalaitteilla eli merimerkeillä. Suomen karikkoisilla vesillä pelkästään rannan muotojen avulla tapahtuva navigointi on mahdotonta. Turvalaitteet kertovat väylän sijainnin silmin havaittavasti. Lisäksi useissa turvalaitteissa on tutkaheijastin tai tutkamajakka.

Pimeässä navigointia varten suurimmassa osassa turvalaitteista on valoheijastimet. Kauppamerenkulun väylillä tärkeimmät turvalaitteet on varustettu valoilla. Veneväylillä valolaitteita ei pääsääntöisesti käytetä. Tämän vuoksi veneessä on hyvä olla kunnollinen valonheitin, jolla heijastimet näkyvät riittävän kaukaa.

Linjamerkit osoittavat väylälinjan

Viitat, poijut ja reunamerkit osoittavat väyläalueen reunaa. Reunamerkit sijaitsevat väyläalueen ulkopuolella. Etäisyys reunamerkistä väylän reunaan on merkitty karttaan. Kaikkia väylälinjoja ei ole merkitty linjamerkein eikä kaikkia väyläalueen kulmapisteitäkään ole välttämättä merkitty turvalaitteilla. Väylällä liikkuja tarvitseekin navigoinnin tueksi myös ajantasaisen merikartan.

Navigoinnin pitää perustua aina varmimpiin käytettävissä oleviin kiintopisteisiin. Seuraavana on Merenkulun oppikirja I-II:sta hieman muokattu luotettavuuslista, jossa parhaat kiintopisteet ovat ensimmäisenä:

  • Kiinteät turvalaitteet kuten majakat, linjataulut ja maalla olevat loistot.
  • Muut selvästi erottuvat kiinteät rakennukset kuten kirkontornit, voimalaitosten piiput ja tukiasemien mastot.
  • Selkeät maamerkit kuten jyrkät niemenkärjet
  • Kelluvat turvalaitteet
  • Loivat niemet, puuryhmät yms.
  • Matalat särkät