Päättyneet projektit

Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius

Työssä kuvataan menetelmiä, joilla voidaan selvittää rautatieliikenteestä aiheutuvan tärinän vaikutusalueen laajuutta ja tärinän vaikutusta rakennusten vaurioihin. Tärinä vaikuttaa yleensä eniten asumismukavuuteen, mutta joskus se voi olla osasyynä vaurioihin. Tärinäalueiden kartoitusta tarvitaan yleisen maankäytön tai radan muutostöiden suunnittelun yhteydessä.

VTT:n tutkimusraportti (2,5 Mt).

Lisätietoja: Erkki Poikolainen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Meluesteiden akustisten ominaisuuksien mittaukset Adrienne-menetelmällä vuonna 2013-2014

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa markkinoilla olevien uusien ja toisaalta vanhentuneiden meluesteiden akustisista ominaisuuksista tietoja yleiseen käyttöön sekä EN-standardien kehittämiseen. Tutkimuksen aikana VTT:n SFS-EN 1793-6 mukaista mittausosaamista kehitettiin siten, että eristävyysmittausten akkreditointi on mahdollista.

Tutkimus on jatkoa Adrienne2012 -projektille. Adrienne-menetelmä ja mittausmetodiikan jatkokehittäminen on kuvattu tutkimusraportissa. Vuonna 2013-2014 mitattiin ainoastaan ääneneristävyyttä - heijastavuusmittauksia ei tehty. Tutkimuksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti Adrienne2012 -projektissa mitatut meluesteet, suoritettu niistä osalle uusintamittauksia ja asetettu mittauskohteet ääneneristävyyden kannalta paremmuusjärjestykseen.

Vuoden 2013-2014 mittauksissa tutkittiin lisäksi mm. rakoilun vaikutusta meluesteen ääneneristävyyteen. Adrienne-projektien mittausten ja vertailun kohteena on ollut kahdeksan eri materiaaleista rakennettua meluestettä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi vuonna 2014 tutkittiin ruiskubetonoinnin vaikutusta kivikorityyppisen meluesteen eristävyyteen Lohjalla.

Jatkossa meluesteiden ääneneristävyys mitataan SFS-EN 1793-6 mukaisella, ulkona tehtävällä Adrienne-menetelmällä. Menetelmä korvaa SFS-EN 1793-2 mukaisen laboratoriomenetelmän. Uutta menetelmää voidaan käyttää vaatimuksena myös takuuajan mittauksissa.

VTT:n tutkimusraportti (pdf, 4 Mt).

Lisätietoja: Laura Pennanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Ympäristömelulle altistuneiden määrän arviointitarkkuuden parantaminen

Meluhaittojen valtakunnallinen arviointi on Suomessa ollut epätarkkaa; arviot ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrästä ovat vaihdelleet merkittävästi tutkimusmenetelmästä riippuen. Myös meluntorjuntatoimien huomioiminen arvioinnissa on ollut ongelmallista.

Diplomityössä tutkittiin melumallinnukseen ja paikkatietoanalyysiin perustuvan ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arvioinnin tarkkuutta ja etsittiin keinoja sen parantamiseksi. Työn tutkimusaiheina olivat melun laskentamenetelmien ja -parametrien sekä uudessa rakentamisessa toteutettujen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutukset melulle altistujien määrään.

Tutkimusraportti: Olli Kontkanen 2014, Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen

Lisätietoja: Erkki Poikolainen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

CNOSSOS EU-melumallin käyttöönotto Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen valmiudet ottaa käyttöön CNOSSOS-EU-laskentamalli seuraavalla vuoden 2017 EU-meluselvityskierroksella. Selvitystyössä ei tullut vastaan lähtötietoihin liittyviä tekijöitä, jotka estäisivät tällöin mallin käyttämisen ja käyttöön ottamisen. Olemassa olevat lähtötiedot on mahdollista muuttaa kohtuullisella työmäärällä ja strategisten tarkoitusten kannalta riittävällä tarkkuudella CNOSSOS-mallin lähtöarvoiksi. Riskitekijöiksi tunnistettiin melulaskentaohjelmiin implementoitujen laskentamallien keskeneräisyys sekä lähtöarvojen muodostamiseen tarvittava aika. Tutkimus tehtiin yhdessä Ympäristöministeriön kanssa.

Lisätietoja: Erkki Poikolainen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

I Salpausselän pohjaveden kloridipitoisuuksien muutokset ja niihin vaikuttavia tekijöitä

Tutkimuksessa on selvitetty tiesuolauksesta aiheutuvien pohjaveden kloridipitoisuuksien kehitystä ensimmäisen Salpausselän pohjavesimuodostumissa. Tutkimus osoittaa, että tiesuolauksesta aiheutuu riski useille ensimmäisen Salpausselän pohjavesialueille. Pohjaveden kloridipitoisuutta on mahdollista pienentää aluekohtaisesti tiesuolausta vähentämällä, pohjavesisuojauksia rakentamalla, lisäämällä vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä sekä keräämällä hulevedet suoraan pois tieltä. Pohjaveden kloridipitoisuuksien hallintaa voidaan yhä tehostaa pohjaveden laadun säännöllisellä seurannalla ja nykyistä tarkemmalla tieosuuskohtaisella suolan käytön dokumentoinnilla pohjaveden muodostumisalueilla. Työ tehtiin yhdessä SYKEN kanssa.

Työ on raportoitu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2015 (pdf; 2,54 MB)

Lisätietoja: Laura Pennanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Meriläjityshankkeiden vaikutukset

Pro gradu -työn tavoitteena oli tuottaa tietoa meriläjitysten vaikutusarvioiden laatimiseen ja niiden perustelemiseen sekä läjityksen reunaehtojen määrittelyyn. Selvityksessä haettiin tietoa ruoppausten ja läjitysten todellisista vaikutuksista sekä läjitetyn materiaalin pysymisestä läjitysalueella. Pintasedimenttinäytteenotto ja yksinkertainen fysikaalinen karakterisointi osoittautui hyväksi menetelmäksi selvittää läjitysmassojen asettumista.

Työ on raportoitu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Meriläjityksen fysikaaliset vaikutukset Haminassa ja Naantalissa (pdf; 8,45 MB)

Lisätietoja: Susanna Koivujärvi, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tieriskirekisteri TSRR

Projekti tuotti Liikenneviraston ja ympäristöhallinnon käyttöön työkalun, jolla voidaan määrittää pohjavesialueille tienpidosta ja liikenteestä aiheutuva riski ja siten seuloa esille kiireellisimmin toimenpiteitä vaativat kohteet. Projektissa luotiin pohjavesitietojärjestelmän (POVET) liitännäiseksi Tieriskirekisteri (TSRR), joka sisältää tietoja pohjavesialueista ja niillä kulkevista teistä sekä vedenottoalueille tehdystä riskipisteytyksestä.

Ympäristöhallinnon internetsivuilla on kuvattu päivitettyä rekisteriä ja sivulta pääsee myös Tieriskirekisterin (TSRR) käyttöohjeeseen. Sivuille pääset tästä linkistä.

Lisätietoja: Tuula Säämänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Maanteiden hulevesien laatu

Projektissa selvitettiin maanteiden hulevesien haitta-aineiden määrän ja koostumuksen vuodenaikaisvaihtelua Suomen maanteillä vuosien 2011–2012 aikana. Hulevesien laatua selvitettiin ottamalla näytteitä asfalttipäällysteisiltä, liikennemääriltään erilaisilta teiltä. Hulevesien haitta-ainepitoisuuksille ei ole määritelty raja-arvoja Suomen lainsäädännössä.  Arvioitaessa liikennemääriltään erilaisten maanteiden hulevesien laadun vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin hyödynnettiin pinta- ja pohjavesille annettuja ympäristön laatunormeja sekä talousveden laatuvaatimuksia ja -suosituksia.

Työ on raportoitu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2013 (pdf; 3,7 MB)

Lisätietoja: Katri Uimaniemi, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Sulfaattimaat ja väylähankkeet, esiselvitys

Happamat sulfaattimaat ovat maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä. Esiselvityksen tavoitteena oli koota, käsitellä ja analysoida tietoa sulfaattimaiden vaikutuksista väylähankkeisiin.

Sulfaattimaiden sijoittamiseen ja käsittelyyn liittyen ei tullut tietoon yhtenäistä ohjeistusta tai vakiintuneita käytäntöjä. Yleisesti esiselvityksessä tehtyyn internet-kyselyyn vastanneista puolet oli sitä mieltä, että ohjeistusta ei ole riittävästi. Kyselyyn vastanneista puolet ilmoitti sulfaattimaihin liittyvän tietämyksensä puutteelliseksi. Esiselvityksen perusteella sulfaattimaita koskevalle ohjeistukselle on tarve.

Työ on raportoitu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Sulfaattimaat väylähankkeissa - Esiselvitys (pdf; 3,15 MB)

Lisätietoja: Katri Uimaniemi, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi