Päättyneet projektit

Väylien suunnittelu ja rakentaminen

Betoniratapölkkyjen vaurioitumismekanismit TERA

Osana Elinkaaritehokas rata tutkimushanketta tutkittiin betoniratapölkkyjen vaurioitumismekanismeja. Tavoitteena oli saavuttaa käsitys betoniratapölkkyjen vaurioitumisen kannalta määräävistä tekijöistä.

Työhön kuuluivat laboratoriohallissa tehty kokeellinen tutkimus, kenttäkokeet ja näiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Kokeellisessa tutkimuksessa tehtiin kuormituskokeita eri tyypin käytöstä poistetuille ja käyttämättömille ratapölkyille. Kenttäkokeina tehtiin raiteenvastusmittauksia ja ratapölkyn rasitustason tarkasteluja.

Tutkimusraportit on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 36/2013 (pdf; 6,8 Mt) ja Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2013 (pdf; 11,5 Mt).

Lisätietoja: Tuomo Viitala, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Liikkuvan kaluston aiheuttama vaakavärähtely vaihteessa (Diplomityö) (TERA)

Työssä haluttiin selvittää vaihteen kielirakenteen värähtelykäyttäytyminen ja siitä johtuvat kuormitukset vaihteen rakenteissa todellisen junakuorman alaisena. Toisena tavoitteena oli pohtia värähtelystä mahdollisesti johtuvan vaihteen kriittisen aukeamisen todennäköisyyttä. Tutkimus tehtiin kirjallisuusselvityksenä sekä mittaamalla ja analysoimalla todellisen liikenteen käytössä olevan vaihteen käyttäytymistä Toijalassa sijaitsevassa turvavaihteessa.

Tutkimuksen sekä sitä seuranneiden jatkotutkimusten tulokset on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 3/2014 (pdf; 14,7 MB).

Lisätietoja: Tuomo Viitala, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Lumen irtoaminen junakalustosta raiteen epäjatkuvuuskohdissa (TERA) (diplomityö)

Työssä perehdyttiin raiteen epäjatkuvuuskohtien ja junaan kertyneen lumen irtoamisen väliseen yhteyteen. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaisia värähtelyitä erilaiset epäjatkuvuuskohdat aiheuttavat junakalustoon, ja millainen herätevaikutus junaan kertyneen lumen irtoamiseksi vaaditaan. Lumi kiinnittyy junan alustaan adheesiovoimilla, joiden suuruus riippuu merkittävästi monista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi lämpötilasta. Erilaisten epäjatkuvuuskohtien aiheuttamia kiihtyvyyksiä junakalustossa selvitettiin laskelmilla ja mittauksilla ja lumen irtoamista tarkasteltiin mittaamalla ja kuvaamalla kahta ongelmalliseksi todettua vaihdealuetta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 30/2013 (pdf; 9,8MB).

Lisätietoja: Tuomo Viitala, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Selvitys pohjavesisuojausten toimivuudesta

A. Pohjavesialueilla kulkevien teiden luiskasuojaukset

Julkaisussa on esitetty perustietoja vuoden 2010 loppuun mennessä rakennetuista pohjavesisuojauksista. Tietojen perusteella on valittu toimivuustarkasteluun soveltuvat kohteet.

Työ on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2015 (pdf; 0,48 MB)

Lisätietoja: Laura Pennanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

B. Luiskasuojausten vaikutuksista pohjaveden kloridipitoisuuteen eräissä kohteissa, vuonna 2000 ja sen jälkeen rakennetut suojaukset

Tutkimuksessa on arvioitu nykyohjeiden mukaisesti toteutettujen suojausten toimivuutta analysoimalla kloridipitoisuudessa tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen tulosten perusteella 2000-luvulla rakennetut pohjavesisuojaukset toimivat aiemmin rakennettuja varmemmin, ja suojauksen rakentaminen on alentanut kloriditasoa useimmissa tarkastelluissa kohteissa. Kloridipitoisuustason laskuun voi kuitenkin olla muitakin syitä. Pohjavesialueiden suolausmääriä suositellaankin jatkossa seurattavan tieosuuksittain. Suojausten vaikutuksen arvioimiseksi tarvitaan edelleen pitkäaikaista kloridiseurantaa, ja raportissa on esitetty ehdotuksia seurannan kehittämiseksi.

Työ on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2015 (pdf; 3,90 MB)

Lisätietoja: Laura Pennanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

C. Ennen vuotta 2000 rakennettujen suojausten vaikutukset pohjaveden kloridipitoisuuteen

Selvityksessä on täydennetty selvitystä 1990-luvulla rakennettujen suojausten toimivuudesta (Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 42/2000) uusilla kloridipitoisuustiedoilla. Tavoitteena on ollut selvittää, muuttaako pidempi tarkastelujakso aiemmin tehtyjä johtopäätöksiä suojausten toimivuudesta. Uudelleentarkastelu ei tuottanut uutta tietoa, koska kohteissa on tapahtunut muutoksia, joilla saattaa olla suurempi vaikutus kloridipitoisuuteen kuin alkuperäisen suojauksen rakentamisella.

Työ on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2015, liite 2 (pdf; 3,90 MB)

Lisätietoja: Laura Pennanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Jalankulku- ja pyöräilyväylien edulliset ratkaisut

Opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa etsittiin ja arvioitiin kustannustehokkaita toimenpiteitä, joilla jalankulun ja pyöräilyn väylästöä voidaan kehittää maantieympäristössä sekä maantieympäristön kaltaisessa katuympäristössä.

Tutkimus osoittaa, että helppoja keinoja jalankulku- ja pyöräilyväylärakentamisen kustannusten keventämiseksi on vaikeaa löytää. Kustannusten säästäminen väylästön laatutasoa laskemalla ei palvele kulkutavoille asetettujen tavoitteiden ja strategioiden toteutumista. Edullisin keino jalankulun ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämiseksi on laadukas kaavoitus, jossa suositaan tiivistä ja sekoittunutta aluerakennetta.

Opinnäytetyö on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 28/2013 (pdf, 3 Mt)

Lisätietoja: Ari Liimatainen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tiekaiteiden siirtymärakenteiden törmäyssimulointi

Työssä on tutkittu törmäyskoesimuloinneilla ja koestuksilla erityyppisten kaiteiden liitoskohdissa ja päissä käytettyjä rakenteita.

Lisätietoja: Kari Lehtonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tien suuntauksen parantamisen tunnusluvut

Selvityksessä tarkasteltiin tien suuntauksen parantamisessa kysymykseen tulevia tunnuslukuja, kuten erilaisia näkemiä turvallisuuden kannalta, ohitusmahdollisuutta näkemien ja ohittamista vaikeuttavan liikennevirran perusteella sekä ajoneuvokustannuseroa vertailtaessa erilaisia tien tasauksia. Työn tuloksia käytetään tien suuntauksen parantamisen suunnittelua ja nykyisen tieverkon ominaisuuksien arviointia koskevassa ohjeessa.

Lisätietoja: Kari Lehtonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi 

 

Eracobuild/MATERAC

Osallistuttiin pohjoismaiseen tutkimuksen suomalaiseen osatutkimukseen, jossa määritellään raja-arvot tierakennemateriaaleissa oleville haitta-aineille. Tuloksia käytetään, kun tierakennemateriaalin laatuvaatimuksissa sovelletaan EU-standardeja.

Lisätietoja: Laura Pennanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi 

 

Asfalttipäällysteiden paksuuden mittausmenetelmän kehittäminen

Työssä tehtiin selvityksiä ja mittauksia, joilla voidaan ratkaista erilaisia laatuvaatimuksiin ja laadun mittauksiin liittyviä ongelmia päällysteiden osalta. Työt tehtiin yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa.

Lisätietoja: Katri Eskola, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Megakarkeus- ja IRI4-suodattimien kehittäminen

Työssä tehtiin PTM-mittaustulosten yhdenmukaistamiseksi tarvittava megakarkeus ja IRI4 -tunnuslukujen suodattimien kehitys- ja määrittelytyö. Tehtävään kuului voimassaolevien standardien sisällön selvittäminen, vaatimusluokkien valinta Suomen olosuhteisiin ja suodattimien vaatimusten asettaminen niin, että vaatimukset voidaan antaa PTM-mittaajille toteutusta varten.

Lisätietoja: Katri Eskola, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Päällysteen raekoon vaikutus pinnan karkeuteen ja vierintävastukseen

Työssä tutkittiin päällysteen raekoon vaikutusta pinnan karkeuteen, vierintävastukseen ja pinnan kulumiseen.

Lisätietoja: Katri Eskola, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tiemerkintöjen paluuheijastavuusmittausten laadunvarmistus

Työssä laadittiin tiemerkintöjen paluuheijastavuusmittauksia koskevat laatuvaatimukset. Yhtenäiset laatuvaatimukset luovat puitteet yhtenäiselle laadunvarmistuskäytännölle, jonka avulla mittausten laatua voidaan jatkossa seurata ja kehittää edelleen.

Lisätietoja: Anne Valkonen, Pirkanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi / Tuomas Österman, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

ESOLi

Osallistutaan Eurooppalaiseen tutkimuksen osuuteen, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa ja kerätä kokemuksia muuttuvan ulkovalaistuksen älykkäistä ohjausjärjestelmistä sekä tehostaa ja nopeuttaa saatavilla olevan teknologian hyödyntämistä valaistushankkeissa. Liikenneviraston erityisenä tavoitteena on saada tietoja valaistuksen himmennyksen vaikutuksesta onnettomuuksiin.

Lisätietoja: Kari Lehtonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Kevyen liikenteen suunnitteluohjeen päivitys- ja tietotarpeet

Nykyiset kevyen liikenteen suunnitteluohjeet on laadittu vuonna 1998. Ohjeen päivitystä varten tehdyssä esiselvityksessä määriteltiin ohjeen päivitys- ja tietotarpeet, jotka tulisi ottaa huomioon uutta ohjetta laatiessa. Työssä kartoitettiin jalankulkuun, pyöräilyyn ja mopoiluun liittyvät voimassa olevat ja parhaillaan laadittavana olevat ohjeet ja selvitykset Suomessa, Pohjoismaissa, Saksassa sekä Hollannissa. Työssä haastateltiin myös jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun asiantuntijoita ja sidosryhmiä, jotta saatiin tietoa nykyisen ohjeen toimivuudesta ja eri asiakokonaisuuksien päivitystarpeista.

Uusi jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje on tullut voimaan huhtikuussa 2014: Liikenneviraston ohjeita 11/2014

Lisätietoja: Ari Liimatainen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Kyselytutkimus merellisistä olosuhdetietotarpeista

Älyviittaverkkokokeilu on useamman merenkulkualan toimijan yhteinen tutkimus- ja kehitysprojekti, jonka yhteydessä toimijat voivat testata ja arvioida älyviittaverkon toimivuutta ja käytettävyyttä omista lähtökohdistaan. Älyviitat keräävät laivaväyliltä ympäristön olosuhdetietoja ja lähettävät ne web-palvelimelle käyttäjien hyödynnettäviksi. Kysely merellisistä olosuhdetietotarpeista liittyy Älyviittaverkkokokeilu-projektin Liikenneviraston vastaamaan työpakettiin ja sen avulla kartoitettiin merellisten olosuhdetietojen saannin kattavuutta, käyttöä ja tarpeita kauppamerenkulun väylillä Suomenlahden ja Saaristomeren alueella.

Selvityksen tulokset on esitelty Liikenneviraston raportissa: Kysely merellisistä olosuhdetietotarpeista (pdf, 668 KB).

Lisätietoja: Simo Kerkelä, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Ohjaus- ja turvalaitteet

Pysäytyslaite

Pysäytyslaite on Liikenneviraston ja usean kotimaisen toimijan yhteishankkeessa kehitetty turvalaite rautateille. Sen tarkoituksena on toimia sivusuojana ja esimerkiksi estää ratapihoilla karkuun päässeiden vaunujen mahdollisesti aiheuttamat vahingot radan rakenteelle, kalustolle ja henkilökunnalle.

Lisätietoja: Jari Viitanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Merenmittaustietojärjestelmän uudistamisselvitys

Merenmittaustietojärjestelmän uudistamishankkeen tavoitteena on ollut selvittää merenmittaustietojärjestelmän rakenne ja ne toiminnallisuudet, joita nyt tai järjestelmän elinkaaren aikana tarvitaan. Hankkeessa selvitetään myös nähtävissä olevien tietotuotteiden käyttömahdollisuudet ja kaupalliset ohjelmistovaihtoehdot.

Lisätietoja: Susanna Nordsten, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Kunnossapito

Tien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen

Työssä tutkittiin tien oikeassa reunassa tyypillisesti esiintyvää reunapainaumaa tavoitteena laatia reunapainauman määrittämismenetelmä. Tutkimuksessa reunapainaumalle laadittiin laskenta-algoritmi ja tutkimuksen pohjaksi muodostettiin useita tunnuslukuja useille eri laskentapituuksille. Tavoitteena oli tien reunapainumailmiön tunnistava, ajallisesti loogisesti kehittyvä ja riittävän tarkasti mitattavissa oleva tunnusluku.

Tutkimus on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 25/2013 (pdf; 3,3 MB)

Lisätietoja: Juho Meriläinen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin

Liikennevirasto on asettanut uusia vaatimuksia kohdistuen teiden talvihoidossa ja kunnossapidossa käytettävään kalustoon. Selvitystyössä tarkasteltiin uusien kalustovaatimusten johdosta muodostuneita investointikustannuksia maanteiden kunnossapitoon liittyen. Tietoa kalustovaatimusten muodostamista investointikustannuksista ja vaatimuskäytäntöön liittyvistä ongelmista kerättiin haastattelemalla alueurakoitsijoita, laitevalmistajia, maahantuojia sekä alueurakoiden aluevastaavia ELY-keskuksissa.

Raportti on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2013 (pdf; 6 MB).

Työ on jatkunut kesäkunnossapitokalustoa koskevalla selvityksellä sekä näiden selvitysten pohjalta hankkeella kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten laatimiseksi.

Lisätietoja: Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi ja Tuovi Päiviö, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Päällystettyjen teiden kuntotavoitteen kehittäminen

Nykyinen kuntotavoitteiden ohjausmalli ei ohjaa tieverkon kuntotilaa valtakunnallisesti yhdenmukaisesti ja johtaa suureen hukan määrään liian lyhyiden kohteiden tai huonon peiton takia. Työssä selvitettiin nykyisen kuntotavoitteen puutteet ja ongelmat, tuotettiin ja analysoitiin kuntotavoitteiden kehittämisen pohjaksi tarvittavat lähtöaineistot ja laskettiin osaverkkokohtaiset rahoitustarpeet eri kuntotavoitteilla, budjettirajoituksilla ja erilaisilla jakoperusteilla. Näiden tietojen pohjalta esitettiin uudet kuntotavoitteet ja niiden vaikutukset rahanjakoperusteisiin ja ELYjen väliseen rahanjakoon.

Lisätietoja: Vesa Männistö, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Sivu päivitetty 29.09.2015