Päättyneet projektit

Talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusten vaikuttavuus

Tutkimuksessa selvitettiin talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, nopeuskäyttäytymiseen ja onnettomuustyyppeihin. Viimeksi asiaa on tarkasteltu 2006. Talviajaksi alennettujen nopeusrajoitusten suhteellinen vaikutus turvallisuuteen on hieman lisääntynyt siitä, mitä se oli talvirajoitusten käyttöönoton aikaan ja säilynyt ennallaan viimeiset kymmen vuotta. Tulosten perusteella talviajan nopeusrajoituksia suositellaan käytettäväksi edelleen, jotta vakavien tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä ei kasvaisi.

Selvitys on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 61/2015 (pdf; 0,9 Mt).

Lisätietoja: Arja Toola, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Akselinlaskennan turvallisuuskriittiset toiminnot

Liikennevirasto on tunnistanut tarpeen kehittää akselinlaskentajärjestelmiin liittyvää toimintaa koskien liikenteenohjaajien suorittamia akselinlaskentaosuuksien vapauttamisia. Työssä laadittiin liikenteenohjaajien tai näiden vuoroesimiesten käyttöön soveltuva lyhyt tarkistuslista akselinlaskentaosuuksien vapauttamiseen liittyen. Lisäksi työssä nostettiin esiin mahdollisia muita kuin pelkästään liikenteenohjaajan työhön liittyviä kehittämiskohteita, joiden avulla akselinlaskentaosuuksien vapauttamisen turvallisuutta voitaisiin parantaa.

Tutkimus on julkaistu Liikenneviraston julkaisuna: Akselinlaskennan turvallisuuskriittiset toiminnot (pdf; 0,9 Mt).

Lisätietoja: Jari-Pekka Kitinoja ja Arja Toola, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

JET - jännitteen etätunnistin sähkörataympäristöön

Suomen rataverkosta suuri osa on sähköistettyä. Työn tavoitteena oli selvittää uuden jännitteisen kohteen läheisyyttä indikoivan laitteen soveltuvuutta käytettäväksi sähköradalla tehtävissä töissä ja millaisia turvallisuusvaikutuksia laitteen käytöllä voisi olla.

Selvitys on julkaistu diplomityönä: Jännitteen etätoteajan turvallisuusvaikutukset sähköratatöissä (pdf; 2,1 Mt).

Lisätietoja: Juha-Matti Vilppo ja Arja Toola, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tasoristeysten turvallisuustoimenpiteiden kartoittaminen ja arviointi

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata tasoristeysten turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä kartoittaa ja arvioida järjestelmällisesti turvallisuuden parantamistoimenpiteitä. Tehdyn analyysin perusteella listattiin tehokkaita ja lupaavia toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin parantaa Suomessa olevien tasoristeysten turvallisuutta tulevaisuudessa.

Selvitys on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2015 (pdf; 0,7 Mt).

Lisätietoja: Jarmo Koistinen ja Kari Lehtonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset

Ajonopeuksien liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutuksista on paljon tietoa, joka on kuitenkin sirpaleista ja peräisin eri aikakausilta niin, että kokonaiskuvan muodostaminen vaikutuksista nykytilanteessa on haasteellista. Lisäksi tarjolla on paljon virheellisiä käsityksiä. Kokoavaa tietoa tarvitaan ajonopeuksia koskevan päätöksenteon ja tiedottamisen pohjaksi. Työn tavoitteena oli laatia kattava ja tiivis tutkimustietoon perustuva kuvaus ajonopeuksien ja nopeusrajoitusten vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön.

Tutkimus on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa: Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset (pdf; 3,2 Mt).

Lisätietoja: Päivi Nuutinen ja Tuomas Österman, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Automaation lisääntymisen vaikutukset tieliikenteessä

Tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida tieliikenteen automatisoitumisen vaikutuksia Suomessa. Tarkastelun pääkohteina olivat järjestelmien hyväksyttävyys, kuljettajan käyttäytyminen sekä vaikutukset liikennevirtaan ja liikennejärjestelmätasolla. Lisäksi tutkimus kattoi katsauksen automaattiajoneuvojen tekniseen kehitykseen.

Tutkimus on julkaistu Trafi:n julkaisusarjassa: Trafin tutkimuksia 01-2015 (pdf; 1,5 Mt).

Lisätietoja: Risto Kulmala ja Arja Toola, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Vakavien loukkaantumisten määrän arviointi

Suomessa vakavien loukkaantumisten tilastointi on ollut hajanaista ja tilastoinnin kehittämisen edistämiseksi käynnistettiin vakavien loukkaantumisten määrän arviointitutkimus. Hankkeessa olivat mukana Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Toimintamallin kehittäminen tieliikenneonnettomuuksissa tapahtuneiden loukkaantumisten vakavuuden määrittelyyn ja tilastointiin mahdollistaa osaltaan vakavien loukkaantumisen vähentämistavoitteiden asettamisen Euroopassa. Se myös auttaa suuntaamaan liikenneturvallisuustyötä nykyistä tehokkaammin.

Aiheesta on hankkeen aloitusvaiheessa julkaistu artikkeli Liikenneviraston T&K-verkkolehdessä Liikenteen suunta 1/2014. Tuloksia on esitelty myös Väylät ja Liikenne 2014 -seminaarissa elokuussa Tampereella.

Loppuraportti: Trafin tutkimuksia 10/2014, Vakavien loukkaantumisten määrän arviointi VAAKKU (pdf, 2,5 Mb)

Lisätietoja: Auli Forsberg, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Liikenneturvallisuuden ja maankäytön suunnittelu, esiselvitys tutkimus- ja kehitystarpeista

Selvitystyön tavoitteena oli hahmottaa maankäytön suunnittelun ja kehittämisen merkittävimmät vaikutustavat liikenneturvallisuuteen sekä tunnistaa suunnittelun ja päätöstenteon toimijakentät. Lisäksi pyrittiin kokoamaan aihetta koskevat tutkimus- ja kehittämistarpeet sekä tieto- ja vaikutustietopuutteet. Tavoitteena oli myös selvittää kansainvälisten tietovarantojen hyödyntämisen mahdollisuutta.

Selvityksessä tunnistettiin useampia maankäytön suunnittelun ja liikenneturvallisuuden yhteen kytkemistä edistäviä tutkimus- ja kehittämisaiheita, joiden tarkastelu on tärkeää elinympäristön viihtyisyyden, kestävyyden ja ihmisten liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi.

Lisätietoja: Auli Forsberg, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tieliikenteen turvallisuus

Hankkeessa vertailtiin Suomen tieliikenteen turvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Ruotsiin, Isoon-Britanniaan ja Hollantiin. Vertailumaissa tieliikenneturvallisuus on huipputasoa. Suomessa tapahtuu asukasmäärään verrattuna selvästi enemmän liikenneonnettomuuksia kuin vertailumaissa.

Vertailun mukaan Suomessa käytetään tieliikennettä enemmän kuin liikenneturvallisuuden huippumaissa; tieliikenteen suureen määrään vaikuttavat muun muassa pitkät välimatkat. Suomen tieliikenteen määrä on myös kasvanut tarkasteluajanjaksona enemmän kuin vertailumaissa. Samalla tieliikenteen kuolemanriskiä ei ole kyetty vähentämään yhtä tehokkaasti.

Loppuraportti: Miksi tieliikenteen turvallisuus Suomessa ei ole parhaiden maiden joukossa?

Lisätietoja: Auli Forsberg, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmän seuranta ja kehittäminen

Kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmä seuraa liikkuvan kaluston pyöräkertojen laakereiden käyntilämpötiloja junan liikkuessa. Hankkeessa kehitetään arviointia ja seurantaa sekä tiedonkeruuta. Lisäksi kerätään tietoa itse laitteiden toiminnasta ja laitteiden huolto- ja korjaustoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Seuranta liittyy Liikenneviraston kesällä 2014 aloittaneeseen Tekniseen valvomoon; työssä määritellään tietojärjestelmä tuottamaan haluttua informaatiota valvomohenkilökunnalle.

Lisätietoja: Seppo Mäkitupa, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Paikantamismerkkien käyttö rautatieliikenteessä

Työn ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, mikä vaikutus paikantamismerkkien käyttöönotolla on käyttäjän näkökulmasta ja miten paikantamismerkit on huomioitu olemassa olevissa ohjeissa. Selvityksen tuloksena kävi ilmi, että paikantamismerkki tai sen edeltäjä liikenteen kilometrimerkki, on huomioitu olemassa olevissa ohjeissa ja muissa liikennöinnin kannalta keskeisissä asiakirjoissa puutteellisesti. Riskien arvioinnin perusteella paikantamismerkkien käyttöönotolle ei ole estettä, vaikka niiden käyttöönotto tarkoittaakin merkittävää ajattelutavan muutosta rautatieliikenteen ohjaajan sekä liikkuvan kaluston kuljettajan näkökulmasta.

Selvitys toteutettiin opinnäytetyönä: Jarkko Voutilainen (2014, HAMK) (pdf; 3,4 Mt). 

Selvitys on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 9/2015 (pdf; 5,4 Mt).

Lisätietoja: Jari-Pekka Kitinoja, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Liikkuvan kaluston pyörävoimaseuranta

Liikennevirasto on asentanut rataverkolle kymmenen pyörävoimailmaisinta. Nämä uudentyyppiset mittalaitteet seuraavat junien pyörien ja kiskon välisiä voimia. Laitteilla voidaan käytännössä havaita pyörien kulkupinnan viat, vaunuissa olevat kuormausvirheet ja ylikuormat.

Seurantatyötä on tehty tuotannonaikaisten raja-arvojen määrittämiseksi. Raja-arvoja soveltamalla on tavoitteena parantaa pyöräkertojen kuntoa, minkä odotetaan vaikuttavan radan kunnossapitokustannuksia ja rautatieliikenteestä aiheutuvaa melua alentavasti. Raja-arvot on kirjattu Liikenneviraston julkaisemaan Rataverkon kuvaukseen.

Rataverkon kuvaus 1.7.2014 (pdf, 3,3 MB)

Lisätietoja: Seppo Mäkitupa, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Hajautetun vetovoiman vaikutus ratakapasiteetin käytettävyyteen

Raskaiden tavarajunien mäkeenjäännit heikentävät ratakapasiteetin käytettävyyttä Suomen rataverkolla. Tutkimuksessa selvitettiin simulointien avulla, voidaanko Suomen rataverkolla ja olosuhteissa saavuttaa parempaa junien mäennousukykyä vetovoimaa hajauttamalla.

Tutkimuksen tulosten perusteella vetovoiman hajauttamisen hyödyt junien operoinnissa Suomessa jäävät vähäisiksi. Laajempien hyötyjen saavuttamiseksi junien tulisi olla merkittävästi pidempiä ja raskaampia. Mäkeenjääntien vähentämiseksi ongelmallisiin juniin tulisi tutkimuksen mukaan lisätä vetovoimaa vaikeina talvi- ja syyskuukausina.

Lisätietoja: Seppo Mäkitupa, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Ratatyökoneiden ja rataverkon yhteentoimivuus

Hankkeessa selvitettiin ratatöissä yleisesti käytettävien kaksitieajoneuvojen ja radan yhteentoimivuutta rajoittavia tekijöitä. Koneiden käytettävyyttä voi joissakin olosuhteissa rajoittaa niissä yleisesti olevat, tavanomaista pienemmät kiskopyörät. Erityisenä tutkimuskohteena olivat koneiden ajo-ominaisuudet vaihteissa ja raideristeyksissä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Liikenneviraston uuden Ratatyökoneet-ohjeen sallittuja ajonopeuksia käsittelevässä osuudessa. Tavoitteena on luoda edellytyksiä näiden useisiin kunnossapidollisiin tehtäviin hyvin soveltuvien ajoneuvojen laajemmalle käytölle.

Lisätietoja: Seppo Mäkitupa, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tasoristeysturvallisuus

Projekti koostuu useista hankkeista, joissa on selvitetty tasoristeysturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kehitetty tasoristeysturvallisuutta parantavia ratkaisuja. Suomessa tapahtuu väestömäärään suhteutettuna Länsi-Euroopan viiteryhmään verrattuna paljon tasoristeysonnettomuuksia. Tavoitteena on ollut löytää menetelmiä, joilla onnettomuuksia saataisiin vähennettyä.

Projektissa on selvitetty koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuutta tietyillä rataosilla ja kartoitettu riskikohteiksi luokiteltavat tasoristeykset. Selvityksessä on esitetty toimenpidesuositukset rataosan tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi.

Selvitykset on laadittu rataosille Seinäjoki-Vaasa, Vaasa-Vaskiluoto, ja Vaasa-Kaskinen sekä Hyvinkää-Hanko. Raportti rataosalta Seinäjoki-Vaasa ja Vaasa-Vaskiluoto on julkaistu Liikenneviraston internet-sivuilla: Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus (pdf).

Lisätietoja: Tuomo Viitala, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Pysäyttävä raiteensulku

Projektissa on kehitetty vaihtoehtoista ratkaisua suistavalle raiteensululle sivusuojana.  Pysäyttävän raiteensulun avulla vapaasti vierivät vaunut saadaan hallitusti pysäytettyä liukukitkan avulla. Mahdollisia pysäyttävän raiteensulun käyttökohteita ovat kohtausraide, kuormauspaikka sekä ratatyön tai pääliikennepaikan suojaaminen. Uudella laitteella on todettu olevan selviä etuja aikaisempiin käytössä olleisiin turvalaitteisiin verrattuna.

Hankkeen tuloksia on esitetty Liikenneviraston julkaisussa Pysäyttävä raiteensulku - kehitys ja käyttöönotto (pdf).

Lisätietoja: Jari Viitanen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Suojatieonnettomuudet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Uudenmaan ELY-keskus on laatinut periaatteet maanteiden suojateiden turvallisuuden parantamiseksi. Työn taustaksi ja jatkosuunnittelua varten on Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä toteutettu selvitys Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla tapahtuneista maanteiden suojatieonnettomuuksista ja puutteista suojateiden liikenneympäristössä. Tavoitteena oli tutkia maanteiden suojateiden turvallisuuden nykytilaa ja löytää liikenneympäristön toimenpiteitä, joilla turvallisuutta voitaisiin parantaa. Tärkeimmiksi parannustoimenpiteiksi esitettiin suojatien havaittavuuden parantaminen, väistämissääntöjen selkiyttäminen liikenteenohjauksella ja liikennevalo-ohjauksen periaatteiden muuttaminen.

Tutkimusraportti on julkaisu Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisusarjassa: Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi (pdf; 5,4 MT)

Lisätietoja: Auli Forsberg, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Turvallisuuspoikkeamien kerääminen ja analysointi

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruuta on toteutettu Liikenneviraston tiehankkeilla ja ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueilla vuodesta 2008 lähtien. Vuosien 2013–2014 aikana toteutettiin tutkimus- ja kehityshanke turvallisuuspoikkeamien keräämisestä ja analysoinnista kattaen kaikki Liikenneviraston väylähankkeet.

Jatkossa turvallisuuspoikkeamatietojen keruuta ei toteuteta enää T&K-hankkeena, vaan se järjestetään muuten.

Liikennevirasto on julkaissut vuoden 2013 tiedoista raportit:

Turvalllisuuspoikkeamatiedon keruu vuonna 2013 (pdf; 642 KB)

Rata, turvallisuuspoikkeamat 2013 (pdf; 1,62 MB)

Tie, turvallisuuspoikkeamat 2013 (pdf; 1,60 MB)

Vesiväylät, turvallisuuspoikkeamat 2013 (pdf; 669 KB)

Lisätietoja: Risto Lappalainen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi