Päättyneet projektit

Alus- ja pohjarakenteet

Maanvaraisen ratapenkereen toimivuus turvepohjamaalla (opinnäytetyö)

Työssä selvitettiin turpeen päälle rakennetun ratapenkereen käyttäytymistä laskennallisesti. Laskennallisten tarkastelujen perusteella kantavankin pohjamaan päälle muodostuneilla soilla ongelmaksi voi muodostua ratapenkereen pysyvien painumien hallinta. Työtä varten tehtiin Pohjanmaan radalla pohjatutkimuksia nykyisen ratapenkereen vierestä ja sen alta. Otetuista näytteistä tehtiin hyvin laaja laboratoriotutkimusten ohjelma turpeen maamekaanisten ominaisuuksien selvittämiseksi. Kokeista saatiin merkittävää uutta tietoa kokoonpuristuneen turpeen ominaisuuksista.

Selvitys on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 10/2014 (pdf; 10,0 Mt).

Lisätietoja: Erkki Mäkelä ja Panu Tolla, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Radan 3D Rakennemalli ja kuormituskestävyysmitoitus (TERA)

Työn lähtökohta oli selvittää radan mitoituskriteerejä kuormituskestävyyden ja radan kokonaisjäykkyyden lähtökohdasta. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli luoda akselikuormiin sidotut suuntaviivat rakennekerrosten kuormituskestävyys- ja kantavuusmitoitukseen.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin

Liikennevirasto on asettanut uusia vaatimuksia kohdistuen teiden talvihoidossa ja kunnossapidossa käytettävään kalustoon. Selvitystyössä tarkasteltiin uusien kalustovaatimusten johdosta muodostuneita investointikustannuksia maanteiden kunnossapitoon liittyen. Tietoa kalustovaatimusten muodostamista investointikustannuksista ja vaatimuskäytäntöön liittyvistä ongelmista kerättiin haastattelemalla alueurakoitsijoita, laitevalmistajia, maahantuojia sekä alueurakoiden aluevastaavia ELY-keskuksissa.

Raportti on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2013 (pdf; 6,4 Mt).

Työ on jatkunut kesäajan kunnossapitokalustoa koskevalla selvityksellä. Selvitysten pohjalta on käynnistetty T&K-hanke kone- ja kuljetuskaluston tulevien ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten laatimiseksi.

Lisätietoja: Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tuovi Päiviö, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Paaluperustusten laskenta ja mallintaminen

Kehityshankkeen tarkoituksena oli luoda työkaluja paaluperustusten tietomallipohjaista suunnittelua ja mallintamista varten sekä saada uusien vakiorakenneosien (paaluanturoiden) mitoitus vastaamaan käyttöön otettavia Eurokoodeja. Tietomallipohjainen työn suorittaminen tehostaa rakennesuunnittelua ja automatisoi työ suorittamista. Työn päärahoittajana ja tilaajana toimi Betoniteollisuus ry.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Sillat

Sillan ja maan yhteistoiminta

Sillan ja maan yhteistoiminta on vuonna 2003 TTY:n kanssa alkanut tutkimushanke, jossa selvitetään liikuntasaumattomien siltojen toimintaa ja kehittämistä. Hankkeeseen on aiemmin kuulunut kirjallisuusselvitys, laskennallinen analyysi, Haavistonjoen sillan pitkäaikaismittaukset ja koekuormitus sekä Myllypuron vinopäisen risteyssillan mittaukset. Vuonna 2008 hankkeeseen liitettiin lisäksi erillisenä yhteisrahoitteisena projektina tutkimus Kimmoisan materiaalin hyödyntäminen sillanrakennuksessa. Hankkeen tutkimustulosten avulla tehdään päivityksiä liikuntasaumattomien siltojen suunnitteluohjeistukseen.

Tutkimustulokset ja ohjeistukset on koottu Palveluntuottajien sivulle siltojen ja erityisrakenteiden ohjeet.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto

 

Liikuntasaumattomien siltojen pitkän aikavälin monitorointi

Osana Sillan ja maan yhteistoiminta (SIMA) -tutkimusohjelmaa on tehty pitkän aikavälin monitorointia kahdelle liikuntasaumattomalle sillalle: Haavistonjoen sillalle ja Myllypuron risteyssillalle. Mittausten keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää liikuntasaumattoman sillan käyttäytymistä erityisaiheina mm. päätypalkin ja -penkereen vuorovaikutus, sillan pituussuuntaisia liikkeitä aiheuttavat kuormat, paalujen vaakasuuntainen käyttäytyminen ja tien pinnan saumarakenteet päätypalkin kohdalla.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

 

Eurokoodien soveltaminen liittorakenteisissa risteyssilloissa (diplomityö)

Työssä perehdyttiin eurokoodien myötä muuttuvien mitoitusseikkojen analysointiin mm. tukialueen toiminnan, ylikriittisen tilan hyödyntämisen, jäykkyyksien vaikutuksen sekä törmäystarkastelujen suhteen.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Liikuntasaumaton liittorakenteiden risteyssilta (diplomityö)

Työssä tutkittiin mahdollisuuksia rakentaa liikuntasaumattomia risteyssiltoja, esitettiin esimerkkejä niiden toteuttamiskelpoisista rakenteista sekä vertailtiin siltatyyppiä tyypilliseen betonirakenteiseen risteyssiltaan mm. mitoituksen ja kustannuksien osalta.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Liittopalkkisillan rakentamisen aikainen kokonaisstabiliteetti (diplomityö)

Työ käsitteli terässiltojen asennusta koskevia suunnitelmia, rakentamisen aikaisten kuormien määrittämistä eurokoodien aikana sekä teräsrakenteen kokonaisstabiiliutta rakentamisen aikana.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Työmaan sääolosuhteiden hallinta

Kenttätutkimuksessa selvitettiin sääolosuhteiden mittaus, käsittely ja dokumentointi rakennustyömaalla.  Siirrettävä Davis Vantage Pro2-mittalaitteisto osoittautui edulliseksi ja hyväksi siltatyömailla tehtävään sääolosuhdeherkkien työvaiheiden reaaliaikaiseen seurantaan ja myös olosuhteiden jälkitarkastukseen.

Tutkimus on raportoitu VTT:n julkaisusarjassa: Siltatyömaan sääolosuhteiden hallinta (pdf; 5,2 Mt).

Lisätietoja: Ossi Räsänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset

Tutkimuksessa tehtiin neljälle samantyyppiselle puurakenteiselle, yksiaukkoiselle, poikittain jännitetylle kevyen liikenteen sillalle värähtelymittauksia, joihin yhdistettiin aistinvaraista testausta. Mitatun kiihtyvyyden ja siitä johdetun sillan vaimennuksen lisäksi arvioitiin värähtelyn koettua voimakkuutta, epämiellyttävyyttä ja hyväksyttävyyttä. Mittaustuloksia vertailtiin myös siltojen värähtelymitoitukseen.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Sivu päivitetty 27.10.2015