Käynnissä olevat projektit

Alus- ja pohjarakenteet

Inklinometrien käyttö stabiliteetin arvioinnissa

Työ sisältää inklinometrien asennuksen viiteen eri poikkileikkaukseen, vaakasuuntaisten siirtymien mittauksen ja seurannan automaattisella inlkilinometrillä vuoden ajan sekä tulosten analysoinnin ja johtopäätösten teon. Siirtymämittausten perusteella selvitetään, miten huono stabiliteetti korreloi pitkäaikaisten vaakasuuntaisten siirtymien kanssa. Tavoitteena on kehittää siirtymien mittaukseen perustuvaa ratapenkereiden korjaustarpeen määritystä.

Tulokset hyödynnetään stabiliteetiltaan heikkojen penkereiden seurantamittausohjeessa, jonka valmistelu on käynnistynyt

Lisätietoja: Panu Tolla, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tilastollisten, todennäköisyysmenetelmien ja riskien huomiointi pohjanvahvistusten suunnittelussa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maaperätietoihin liittyvää epävarmuutta sekä lähtötietojen kattavuuden vaikutusta epävarmuuteen. Tavoitteena on myös tuottaa menettelyitä kohteen riskien arviointiin lähtötietojen hankinnassa, niiden laadun arvioinnissa sekä suunnitelmaratkaisujen taustalla olevien mitoitusmenetelmien arvioinnissa.

Työn taustalla ovat toisaalta uudet eurokoodi-suunnitteluohjeet, jotka sallivat tilastollisiin menetelmiin ja todennäköisyyslaskentaan perustuvien suunnittelumenetelmien käytön. Toisaalta selvitetään edellytyksiä kehittää nykyisiä geotekniikan suunnittelukäytäntöjä huomiomaan entistä paremmin lähtötietojen laadun ja ratkaisujen vaikutukset toteutuksen ja ylläpidon kannalta.

Lisätietoja: Panu Tolla, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

RARELI - Ratojen routanousujen korjaustavat ja routasuojausten elinkaaritehokkaat perusteet (TERA)

RARELIssa selvitetään ratojen routanousujen syitä ja ratkaisuja kirjallisuustutkimuksena, tehdään laboratoriossa routanousukokeita erilaisille materiaaleille ja selvitetään elinkaaritehokkaita roudan vähentämisratkaisuja.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

ROUTA - Rataverkon routaongelmien syiden kartoittaminen

Työn tavoitteena on tutkia, miten routaongelmien syyt voidaan kartoittaa integroidun analyysin perusteella. Analyysissä ratageometriamittaukset yhdistetään maatutkamittaustuloksiin, laserkeilaustietoihin, kunnossapitohistoriaan sekä video- ja karttatietoihin. Tietoja yhdistämällä ja analysoimalla voidaan saada selville routaongelman aiheuttaja, kuten ohuet rakennekerrokset, jauhautunut sepeli tai routiva alusrakenne ja pohjamaa.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Ratapenkereen stabiliteetti ja stabiliteetin parantaminen, TERA/RASTAPA

RASTAPA-hankkeessa selvitetään penkereen sortumisen mekanismia ja kehitetään uusia huokosvedenpaineen huomioivia laskentamenetelmiä niin numeeriseen kuin analyyttiseen laskentaan.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Kevennetyn tai lujitetun tierakennekerrosten kuormitus ja mitoitus Eurokoodien mukaan

Työn tavoitteena on määrittää kevennetyn tai lujitetun tierakennekerroksien mitoituksessa käytettävä liikennekuormitus sekä ehdottaa miten tällaisen rakenteen mitoitus tulisi tehdä Eurokoodijärjestelmää soveltaen.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Tukikerroksen toiminnan kehittäminen (TERA)

Tukikerroksellisten ratojen elinkaarenhallinta voidaan tehostaa erilaisilla rakennusvaiheessa ja kunnossapitovaiheessa käytetyillä menetelmillä ja materiaaleilla. Työssä pyritään löytämään Suomen oloihin sopivia menetelmiä ja materiaaleja.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Ratageometria-aineiston hyödyntäminen T&K-työssä

Työssä selvitetään esimerkkejä maailmalla tehdystä ratageometrian hyödyntämisestä ja kokeillaan vastaavaa Suomesta mitatulla geometria-aineistolla. Työssä keskitytään erityisesti ratageometriatiedon sisältämien aallonpituuksien tutkimiseen ja niiden riippuvuuteen ratarakenteista ja pohjamaasta. Lopputuloksena on tavoite esittää erilaisten ratageometriaparametrien hyödyntämismahdollisuuksia radan kunnossapidon ja korjaussuunnittelun työkaluna.

Lisätietoja: Erkki Mäkelä, Liikennevirasto, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Sillat

Siltojen kermieristysten kuplimisvauriot ja niiden estäminen

Työssä selvitetään vuosina 2010-2011 siltakansien kermieristysten kuplimisvaurioiden syntymiseen johtaneet tekijät ja keinot kuplimisongelman poistamiseksi. Työ tehdään vertaamalla aiemman kuplimistutkimuksen suosituksia siltakannen betoni-, tiivistysepoksi-, ja vedeneritystystöiden InfraRYL:n vaatimuksiin ja viiden kuplineen sillan siltakohtaisiin työ- ja laatusuunnitelmiin ja näillä silloilla suoritettujen laatumittausten dokumentteihin. Lisäksi vertaillaan kuplineiden siltojen ja kuplimattomien siltojen rakennusaikaisia sääolosuhteita ja tehdään tarkat materiaalitutkimukset kuplineissa silloissa käytettyihin materiaaleihin.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla

Tutkimuksessa on instrumentoitu Karjaalle radan alle rakennettu suuriläpimittainen teräsputkisilta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa suuren aallotetun teräsputkisillan käyttäytymisestä radan alle rakennettuna liikennekuorman vaikuttaessa. Kokeellista tutkimusta ollaan täydentämässä laskennallisella tarkastelulla.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Säänkestävien teräslevyjen korroosiotutkimus

Säänkestävien terästen soveltuvuutta sillanrakennukseen on tutkittu VTT:ssa Tiehallituksen/Liikenneviraston toimeksiannosta vuonna 1982 aloitetulla kenttäkokeella. Samasta teräksestä valmistettuja näytelevyjä asennettiin tällöin yhdeksään eri siltaan. Näytelevyistä on tutkittu teräksen syöpymistä painohäviömittauksilla 1, 2, 5, 10, 20 ja nyt viimeisimpänä 32 vuoden altistuksen jälkeen. Tutkimuksissa näytelevyistä määritettiin painohäviöt ja niiden perusteella laskettiin syöpymissyvyydet (µm) ja syöpymisnopeudet (µm/a) ja tuloksia on verrattu aiempien vuosien tutkimustuloksiin. Tasaista korroosiota osoittavien mittaustulosten perusteella on päivitetty uudet suositusarvot säänkestävien terästen syöpymisvaroiksi, jotka tullaan esittämään ohjeessa Teräs- ja liittorakenteisten siltojen suunnittelu - NCCI 4.

Lisätietoja: Tomi Harju, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Korroosio suolatussa tieympäristössä, kirjallisuustutkimus

Tutkimuskysymyksenä on selvittää suojaamattoman hiiliteräspaalun korroosiota talvisuolatussa ympäristössä verrattuna suolaamattomaan tieympäristöön. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on kirjallisuuskatsaus, toiseen vaiheeseen on suunniteltu todellisten kohteiden tutkimista. Kirjallisuustutkimuksessa pyritään löytämään vastaus siihen, onko vastaavaa tietoa antavia tutkimuksia jo tehty subarktisisa olosuhteissa.

Lisätietoja: Ossi Räsänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Vebeter 2

Vedenalaisten rakenteiden tarkastuskäytännöt ovat kirjavia ja puutteellisia. Vedenalaisten betonirakenteiden kunnon seuranta -tutkimuksessa kehitetään betonipeitemittari ja kimmovasara sekä tutkimusmenetelmiä vedenalaisten betonirakenteiden kunnon seurantaan. Vebeter 2 tutkimus täydentää Vebeter Tekes-projektia (v. 2011-2014). 

Lisätietoja: Ossi Räsänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Käyttöikämitoitus kloridiympäristössä

Kehitetään suolapakkasrapautumisen käyttöikämitoitusmenetelmä (kerroinmenetelmä).  Hyödynnetään koekentiltä saadut tulokset.  Tuloksia käytetään kansallisen NT-111 normitoimikunnan työssä.    

Lisätietoja: Ossi Räsänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Koekenttien huolto ja ilmasto- ja suolaustietojen keruu

Koekenttiä on VT 7 Kotka (vuodesta 2007), Espoossa (v. 2003) ja Sodankylässä (v.2001). Kotkassa on tienvieruskoekenttä, joka palvelee parhaiten infrarakenteiden tutkimusta. Koekentillä on betonisia koekappaleita, joiden kuntoa mitataan useita vuosia. Huollolla varmistetaan, että koekappaleet altistuvat suunnitelman mukaisille rasituksille ja että rasitusolosuhteet tunnetaan. Lisäksi kerätään ilmasto- ja suolaustiedot.

Lisätietoja: Ossi Räsänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Betonin suoja-aineiden kenttäkokeet

VT 7 (Kotka) koekentälle viedään lisää suoja-ainekäsiteltyjä betonikoekappaleita. Koekappaleista tullaan seuraamaan suolojen tunkeutumista (kloridiprofiilit), karbonatisoitumista ja suolapakkasrapautumaa. Kenttätutkimuksia hyödyntämällä betonirakenteiden vaurioitumis- ja käyttöikämallit voidaan verifioida ja mallien parametrit voidaan valita todellisia olosuhteita vastaaviksi. Koekenttäbetonien mittaukset tehdään mittaussuunnitelman (v. 2029 asti) mukaisesti ja tulokset viedään projektin tietokantaan.

Lisätietoja: Ossi Räsänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Sementin ja kiviaineksen vaikutus betonin pakkas-suolarapautumaan

Betonissa käytettävät materiaalit muuttuvat vuosien kuluessa. Laboratoriotutkimuksessa hankitaan lisätuloksia kiviaines- ja sementtityypin vaikutuksesta betonin pakkas-suolarapautumaan.  Tarkastetaan myös tulosten korrelaatio P-lukumenettelyn kanssa.  

Lisätietoja: Ossi Räsänen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Sillan koekuormitus (TERA)

Tässä koekuormituksessa kuormitettava silta ja vastaavanlaiset on rakennettu tyypillisesti 1900-luvun alkupuolella. Tuona ajankohtana mitoituksessa käytetyt akselipainot ovat olleet merkittävästi nykytasoa alhaisemmat. Koekuormituksen tärkein tavoite on määrittää koekuormitettavan siltarakenteen murtokestävyys ja tuottaa sillan kantavuuden luotettavuusanalyysiin tarpeellisia lähtötietoja ja/tai arvioida lähtötietojen soveltumista kantavuuden määrittämiseen luotettavuusanalyysin avulla. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella tavoitteena on saada tarpeellista taustamateriaalia siltojen kantavuuden määrittelyyn.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

 

Durable Timber Bridges (DuraTB)

DuraTB on WoodWisdom-Net -EU-hankkeessa vuosina 2014 -2016 pyörivä neljän maan (Suomi, Ruotsi, Norja ja USA) ja 20 tutkimusosapuolen tutkimusprojekti. Tutkimushankkeen tavoitteina on mm. kehittää puusiltojen materiaaleja, rakenteita ja pitkäaikaiskestävyyttä. Suomesta hankkeessa on mukana 10 osapuolta edustaen mm. tilaajia ja materiaalitoimittajia. Tutkimusosapuolina Suomesta hankkeessa ovat VTT ja Aalto-yliopisto. Suomen osuuden suurin rahoittaja on TEKES.

Lisätietoja: Timo Tirkkonen, Liikennevirasto, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi