Yleiskuva liikkumisesta

Sisältö:

1. Keskeiset liikkumisen suureet kotimaan- ja ulkomaanmatkoilla

2. Vertailu aikaisempiin tutkimuksiin 1998-1999, 2004-2005, 2010-2011

3. Kulkutapojen käyttö

4. Jakaumatietoja matkojen määristä, suoritteista ja kokonaismatka-ajoista

5. Matkan tarkoitus

Yleiskuva (xlsx-tiedosto, päivitetty 13.12.2012)

Kulkutavat

Sisältö: Kulkutavat ja matkan tarkoitus seuraavista taustatiedoista:

1. Ajokortti ja ikä

2. Ajokortti ja sukupuoli

3. Ajokortti, ikä ja sukupuoli

4. Auton käyttömahdollisuus

5. Autojen määrä

6. Etäisyys pysäkiltä/asemalta

7. Matkaseurueet henkilöautolla

Sosioekonomiset taustat

Sisältö: Kulkutavan valinta ja matkan tarkoitus seuraavien taustatekijöiden suhteen:

1. Ikä ja sukupuoli

2. Ikä ja yhdyskuntarakenne

3. Mökin hallinta

4. Kakkosasunnon hallinta

5. Internetin käyttö

6. Nettiostokset

7. Etätyön tekeminen

Sosioekonomiset taustat (xlsx-tiedosto)

Ajalliset vaihtelut

Sisältö:

1. Viikonpäivävaihtelut

2. Kuukausivaihtelut

3. Tuntivaihtelut (myös viikonpäivittäin)

Ajalliset vaihtelut (xlsx-tiedosto)

Pitkät matkat

Sisältö:

1. Yli 100 km pitkien matkojen kulkutavat

2. Yli 100 km pitkien matkojen tarkoitukset

3. Yli 100 km pitkien matkojen suuntautuminen

Pitkät matkat (xlsx-tiedosto, päivitetty 19.12.2012)

Alueelliset tunnusluvut

Sisältö:

1. Alue- ja yhdyskuntarakenne

2. Kuntaryhmät ja maakunnat

3. Kulkutapaosuuksia suurimmista kunnista

4. Taajamissa, kylissä ja haja-asutusalueella asuvien miesten ja naisten liikkuminen

Alue- ja yhdyskuntarakenne (xlsx-tiedosto, päivitetty 17.12.2014)

Kuntaryhmät ja maakunnat (xlsx-tiedosto)

Tietoja suurimpien kuntien asukkaiden liikkumisesta (xlsx-tiedosto)

Miesten ja naisten liikkuminen taajamissa, kylissä ja haja-asutusalueella (xlsx-tiedosto)

Tuloksia taulukkoina

Näiltä sivuilta voi ladata Excel -tiedostoina tuloksia vuosien 2010 - 2011 henkilöliikennetutkimusaineistosta. Joistakin tuloksista on esitetty myös vertailutietoja vuosien 1998 - 1999 ja 2004 - 2005 tutkimuksiin. Nämä tutkimukset ovat suhteellisen hyvin keskenään vertailukelpoisia, sillä tutkimusmenetelmät ja määritelmät ovat pysyneet lähes samoina.

Teemoista on valmiita .xlsx tulostiedostoja, joita voi ladata omalle koneelle sivupalkista (selaimissa yleensä oikealla hiirinäppäimellä 'Talleta nimellä') ja käyttää tarpeen mukaan. Kussakin tiedostossa on perustulokset taulukoituna ja yleensä matkaluku, keskimatkan pituus, keskimatka-aika ja vastaavat suoritteet havainnollistettuna kuvioksi.

Tulosten yhteydessä on aina ilmoitettu, kuinka monta matkahavaintoa tulosten laskennassa on ollut käytettävissä. Matkaluku on kohtuullisen luotettava, jos matkahavaintoja on yli 100. Matkasuoritteen luotettavaan arviointiin taas tarvitaan yleensä yli 400 matkahavaintoa.

Yleiskuva liikkumisesta

Yleiset tunnusluvut

Tutkimuksen mukaan kuusi vuotta täyttäneet, Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomessa asuvat ja henkikirjoitetut henkilöt (4,871 miljoonaa henkeä) tekivät vuoden aikana päivittäin 14,1 miljoonaa matkaa kotimaassa. Kotimaanmatkojen yhteispituus eli matkasuorite oli 202 miljoonaa kilometriä vuorokaudessa. 
   
Henkeä kohti laskettuna tehtiin 2,9 kotimaanmatkaa vuorokaudessa. Vuorokauden aikana tehtyjen matkojen yhteispituus oli 41 km ja niihin käytettiin aikaa 1h 6 min vuorokaudessa. Kotimaanmatkojen keskipituus oli 15 km ja yhteen matkaan käytettiin aikaa keskimäärin 25 min. 

Miksi liikutaan

Noin kolmasosa suomalaisten matkoista liittyy työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun. Vajaa kolmannes on ostos- ja asiointimatkoja ja reilu kolmannes vapaa-ajan matkoja. Eniten matkasuoritetta kertyy vapaa-ajan matkoista. Kaikkein lyhyimpiä matkoja ovat koulumatkat sekä ostoksiin ja asiointiin liittyvät matkat. Pisimpiä matkoja ovat työasiamatkat ja mökkimatkat.

Tutkimuksen tulostuksissa on käytetty pääasiassa seuraavaa matkojen tarkoitusten jaottelua: työ; koulu ja opiskelu; työasia; ostos ja asiointi; vierailu; mökki; muu vapaa-aika.

Kulkutavat

Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Henkilöautoilun osuus matkoista on 58 prosenttia ja julkista liikennettä käytetään 8 prosentilla matkoista. Julkisen liikenteen kulkutavoista käytetyin on linja-auto.

Henkilöautolla tehtyjen matkojen ohella jalankulun ja polkupyöräilyn merkitys kasvavat, kun matkojen kilometrisuoritteen sijasta tarkastellaan matkojen lukumäärää. Jalankulun, pyöräilyn ja muiden kevyen liikenteen kulkutapojen osuus on 30 prosenttia kaikista matkoista. Osuus on pudonnut kaksi prosenttiyksikköä vuosien 2004-2005 tutkimuksesta.

Sosioekonomiset taustat

Liikkumistottumukset riippuvat keskeisesti väestön sosioekonomisista taustoista. Eroja liikkumistottumuksissa löytyy, kun tarkastellaan liikkumista esimerkiksi iän, sukupuolen, tulotason ja asumismuodon suhteen.

Naiset ja miehet tekevät lähes yhtä paljon matkoja, mutta naisten matkat ovat miesten matkoja lyhyempiä. Naiset käyttävät myös hitaampia kulkutapoja, kuten kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä, miehiä useammin. Perheen kakkosautojen yleistyessä ovat naiset alkaneet autoilla aiempaa enemmän.

Matkaluku säilyy lähellä kolmea aina eläkeikään asti. Tämän jälkeen liikkuminen vähitellen vähenee. Matkojen määrä putoaa ja matkapituudet lyhenevät. Liikkumiseen käytetään myös vähemmän aikaa.

Ajalliset vaihtelut

Vuosien 2010–2011 henkilöliikennetutkimus toteutettiin tasaisesti vuoden jokaisena päivänä ajalla 1.6.2010–31.5.2011. Tutkimus antaakin kattavaa tietoa liikkumisen kokonaismäärän, matkojen syiden ja kulkutapojen käytön vuodenaika-, viikonpäivä- ja tuntivaihteluista.

Suomalaiset liikkuvat eniten kesäkuukausina ja matkasuoritteet laskevat vuoden pimeinä kuukausina.

Arkiliikkuminen maanantaista torstaihin saakka on hyvin samankaltaista. Perjantain matkasuorite on kaikkein korkein, koska silloin aloitetaan monet viikonlopun vapaa-ajanmatkat.

Pitkät matkat

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten yli 100 kilometriä pitkiä matkoja kysymällä muun muassa matkojen tarkoitusta, käytettyä kulkutapaa, matkakohdetta ja yöpymisten määrää.

Alueelliset tunnusluvut

Henkilöliikennetutkimuksesta on nyt ensi kertaa mahdollista analysoida laajasti maankäytön ja liikkumisen välistä yhteyttä. Yhdyskuntarakenteella on merkitystä ihmisten liikkumiseen.

Suomen ympäristökeskuksen alueluokitukset

  1. Asuinalueet
  2. Yhdyskuntarakenteen alueet
  3. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (liikkumisvyöhykkeet) (ks. esite vyöhykkeiden päivityksestä)
  4. Taajamakoko
  5. Aluetehokkuus
  6. Päivittäistavarakaupan saavutettavuusvyöhykkeet
  7. Kaupunkiseudut
  8. Kaupunkiseudut lievealueineen
  9. Supermarkettien saavutettavuusvyöhykkeet
  10. Hypermarkettien saavutettavuusvyöhykkeet
  11. Ala-asteiden saavutettavuusvyöhykkeet
     

Kuntaryhmät

  • Pääkaupunkiseutu
  • Muut suuret kaupungit
  • Keskisuuret kaupungit
  • Pienet, mutta jollain tavalla aidot kaupungit
  • Muut kunnat
     

Alueluokittelujen tarkemman kuvauksen löydät teknisestä raportista.