Mistä Pisararadan idea on syntynyt?
Pisararadan alkuajatus saatiin ideakilpailusta, joka järjestettiin Helsingin joukkoliikenteen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1988. Hanke on ollut 1990-luvulta saakka Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Kuka päättää, toteutuuko Pisararata?

Varsinaisen rakentamispäätöksen tekee eduskunta.

Eduskunta ja hallitus tekivät vuonna 2012 liikennepoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä periaatepäätöksen radan rakentamisesta seuraavalla hallituskaudella.

Helmikuussa 2015 hallitus päätti siirtää asian käsittelyn vaalien yli.

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää osallistuuko kaupunki rakentamisen kustannuksiin ja millä osuudella.

Kuinka kauan radan rakentaminen kestää?
Rakentamispäätöksen jälkeen rakentaminen kestää noin kymmenen vuotta. Rakennustyöt alkavat todennäköisesti johtosiirroilla ja työtunneleiden louhinnalla.
Mitä on päätetty tähän mennessä?

Radasta tehtiin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys 2006.
Yleissuunnitelma tehtiin 2011.
Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 2011.
Yleissuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa 2012. Se määräsi kolmen aseman mallin jatkosuunnittelun pohjaksi. Tämä oli todettu taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.
Asemakaavaluonnos valmistui syksyllä 2013. 
Asemakaava hyväksyttiin kesäkuussa 2015.
Ratasuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa 2016. 

Mitä hanke maksaa kokonaisuudessaan?

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on on noin 1,3 miljardia euroa. Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. 

 

Mitä hankkeen suunnittelu maksaa?

Kustannusarvio suunnittelusta vuosina 2012–2016 on 40 miljoonaa euroa. Eduskunta on suunnittelumäärärahan jo myöntänyt ja suunnittelutyö etenee sen mukaisesti.

EU on myöntänyt osarahoituksen rataa koskeville selvityksille.

Paljonko Pisararadalla matkustaa väkeä?
Vuonna 2035 radan matkustajamääräksi on arvioitu noin 138 000 henkeä vuorokaudessa. Vilkkain asema on Hakaniemi, jota Pisararadan asemana käyttää tuolloin noin 79 000 henkeä vuorokaudessa.
Tulevatko Pisararadan myötä ainoastaan kaukojunat ajamaan Päärautatieasemalle?
Pisararadalle siirtyvät osa Pasilan, Tikkurilan, Keravan, Huopalahden ja Leppävaaran lähijunista (ainakin nykyiset K-, I-, N-, M-, A- linjat). Jo tämä tuo merkittävästi lisää Pasilan ja Helsingin väliselle rataosuudelle. Pisararata sujuvoittaa myös kaukojunaliikennettä.
Lisääntyvätkö junavuorot?
Pisararata ei sinällään vielä lisää junavuoroja, mutta se parantaa koko Suomen junakapasiteettia. Tämä tarkoittaa, että Helsingin päärautatieasemalle mahtuu kulkemaan enemmän junia kuin nykyään, kun noin 250 junaa vuorokaudessa siirtyy Pasila-Helsinki -väliltä pois. Lähijunien vuorovälien tihentämismahdollisuutta tutkitaan.
Voiko Pasilasta tehdä kaukoliikenteen pääteaseman?
Pasilan aseman muuttaminen kaukojunien pääteasemaksi olisi haastavaa. Kaukojunien päättäminen Pasilaan on toiminnallisesti vaikeaa, koska kaukoliikenteen raiteita on vähemmän kuin päärautatieasemalla.