Reitti ja asemat

Pisararadan maanalainen osuus koostuu kahdesta vierekkäisestä ratatunnelista, kolmesta asemasta sekä huolto- ja pelastustunnelista. Viimemainitusta on tasaisin välein yhteys raidetunneliin. Raidetunneleiden suuaukot sijoittuvat Eläintarhan kentän eteläpuolelle ja Alppipuiston kohdalle. Pääradan itäpuolelle maan pinnalle suunnitellaan kahta uutta lisäraidetta Tivolitien ja Pasilan välille. Siltoja tulisi kaikkiaan kolme.

Töölön asema

Töölön asema toimisi risteysasemana suunnitellun Kamppi-Töölö-Pasila -metrolinjan kanssa.

Pisararata helpottaa kulkemista esimerkiksi suuriin yleisötapahtumiin Olympiastadionille, oopperaan, jalkapallostadionille tai jäähallille. Töölön asemalla ennustetaan olevan 16 000 matkustajaa vuorokaudessa.

 

Helsinki keskusta

Keskustan asema jakaa suuret matkustajamäärät kantakaupungin alueella. Matkustajia ennustetaan olevan 43 000 vuorokaudessa.

Pisararadan asemista keskustan asemalla on laajin sisäänkäyntiverkosto ja maanalainen kävelyverkosto, jonka rakentamisessa otetaan huomioon myös liikkuminen liikekiinteistöihin.

Yleissuunnittelun vaiheessa (eli ennen helmikuussa 2012 tehtyä yleissuunnitelman hyväksymispäätöstä) tutkittiin myös muita mahdollisia keskustan aseman sijainteja. Toteutuksen pohjaksi valittiin parhaaksi todettu vaihtoehto.

Vaihtoasemana kaukojunien ja Pisararadan junien välillä toimii parhaiten Pasilan asema, siksi keskustan Pisara-aseman ei tarvitse olla päärautatieaseman välittömässä yhteydessä.

 

Hakaniemi

Hakaniemen aseman suunnitelmassa on huomioitu hyvät vaihtoyhteydet metrosta junaan. Matkustajia arvioidaan olevan vuorokaudessa 79 000. Hakaniemen aseman ennustatetaan olevan vilkkain Pisararadan asemista.

 

 

Tunnelin suuaukot

Pisararata siirtyy tunneliin kahdesta suuaukosta Alppipuiston länsireunassa ja Eläintarhan kohdalla. Alppipuiston puolella raiteet tulevat puiston länsireunaan heti nykyisen radan viereen.  Vauhtitielle rakennetaan puolestaan uusi kadun ylittävä Alppipuistoa voi käyttää nykyiseen tapaan myös Pisararadan valmistumisen jälkeen. Uusi rata vie noin viisi prosenttia Alppipuiston reunasta nykyisen ratapenkan vierestä, joten puiston selänteet ja laaksoalue säilyvät suurimmaksi osaksi ennallaan.

Suurin haitta Alppipuistolle koituu rakennusaikana, jolloin muun muassa pyörätie siirretään väliaikaisesti toiselle puolelle nykyistä rataa. Radan valmistuttua pyörätie palautetaan junaradan ja puiston väliin ja alue maisemoidaan. Pisararadan yhteyteen rakennetaan kaikkiaan kolme siltaa: Vauhtitien ylittävä ratasilta sekä Nordenskiökdinkadulle kaksi siltaa. 

 

 

Nordenskiöldinkadun sillat

Nordenskiöldinkadun kohdalle tarvitaan Pisararadan takia kaksi uutta siltaa. Kadun itäpuolelle silta rakennetaan kiinni nykyiseen siltaan. Kevyttä liikennettä varten reunaa levennetään. Kadun länsipuolella nykyinen ratapihan silta korvataan uudella sillalla.

 

 

Vauhtitie

Pisararata ylittää Vauhtitien Eläintarhan kentän eteläpuolella siltaa pitkin, josta rata sukeltaa tunneliin. Vauhtitien sillan ja lähiympäristön suunnittelusta järjestettiin vuonna 2013 kilpailu, jonka voitti Pöyry Finland.
 

Voittanut ehdotus rakentaa ehjän katutilan ja Vauhtitien ympäristöstä uuden kaupunkitilan. Silta kurottuu maastosta ensin muureina rajaten selkeän ja avoimen siltaosan. Alitus on avara ja nykyinen suoran näkymäakseli säilyy. Linjakas siltarakenne säilyttää katukorkeuden lähes nykyisellään helpottaen alueen järjestelyä.

Radan suuaukko huomioi kallion muodot.Sillan maavallin kupeeseen muodostuu paikka uudelle toiminnalle, puistotasku, jonne ehdotetaan BMX-pyörärataa.

 

Suunnittelu: