Kuljetusten palvelutaso Suomessa

Vuoden 2015 elinkeinoelämän asiakastutkimuksen perusteella tyytyväisyys elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena on hyvällä tasolla ja pysynyt samana verrattuna vuoteen 2013. Yleinen tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana on kuitenkin hieman laskenut.

Tiekuljetusten rooli merkittävimpänä kuljetusmuotona säilyy tutkimuksen mukaan jatkossakin: vain hyvin harva vastaaja piti tiekuljetusten korvaamista muilla kuljetusmuodoilla mahdollisena. Myös tyytyväisyys tiekuljetusten toimivuuteen kokonaisuutena on muita kuljetusmuotoja suurempi. Tärkeinä tiestöön liittyvinä tekijöinä pidetään tieverkon turvallisuutta, hyviä ympärivuotisia kuljetusolosuhteita sekä kuljetusaikojen täsmällisyyttä ja ennustettavuutta. Näistä kahteen viimeksi mainittuun oltiin tutkimuksen mukaan kustannustehokkuuden ohella myös muita kuljetusmuotoja tyytyväisempiä. Pääteiden merkitys elinkeinoelämälle yleisesti korostuu. Tyytyväisyys tieverkkoon oli kuitenkin kokonaisuudessaan alhainen ja tyytyväisyys vähäliikenteisiin teihin on laskenut edelleen.

Tyytyväisyys täsmällisyyteen ja kustannustehokkuuteen rautatiekuljetuksissa on muita kuljetusmuotoja alempi.  Rautateillä tärkeiksi tekijöiksi nousevat turvallisuus, kuljetusten täsmällisyys ja ennustettavuus sekä kustannustehokkuus. Rataverkon turvallisuuteen ollaan erittäin tyytyväisiä, mutta tyytyväisyys muihin keskeisiin tekijöihin ei yllä muiden kuljetusmuotojen tasolle. Rataverkon eri osiin tyytymättömien määrä suhteessa tyytyväisiin on suuri. Tyytyväisimpiä ollaan rataverkon laajuuteen ja akselipainojen riittävyyteen, vähiten tyytyväisiä yritysten tarpeiden huomioon ottamiseen rataverkon ylläpidossa ja kehittämisessä.

Kauppamerenkulun pääväylien merkitys elinkeinoelämälle on keskeinen ja tyytyväisyys pääväyliin hyvällä tasolla. Muiden kuin pääväylien merkitys, samoin kuin tyytyväisyys muihin vesiväyliin on kuitenkin laskenut. Merkittävimpinä vesiväyliin ja -kuljetuksiin liittyvinä osatekijöinä pidettiin ympärivuotista kuljetusmahdollisuutta sekä liikennöidä ETA -aikataulujen mukaisesti. Raskaan kaluston massoja ja mittoja koskevan, v. 2013 tehdyn lainsäädäntömuutoksen hyödyt realisoituvat hitaasti ja riippuvat tiestön ja siltojen kunnostuksiin saatavista lisäresursseista. Lisärahoituksen turvin on vahvistettu siltoja ja korotettu alikulkuja jotta voidaan välttää paino- ja korkeusrajoitukset tärkeimmillä raskaan liikenteen reiteillä.

Rautatiekuljetusten kustannustehokkuus on parantunut akselipainojen noustessa 25 tonnin verkon laajenemisen ja sähköistyksen myötä. Rataverkon huonosta kunnosta johtuvat junien nopeusrajoitukset ovat kuitenkin lisääntyneet 2000-luvulla. Ajankohtaista rautateillä on raakapuukuljetusjärjestelmän uudistus.