Perusväylänpidon lisärahoituskohteet

Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt siirtää vielä nimeämättömistä liikenneväylien kehittämishankkeista 364 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionavustuksiin vuosina 2017 - 2019. Rahoitus kohdistuu maanteiden, rautateiden ja yksityisteiden parantamiseen sekä kaupunkiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen. Ohjelman valmistelussa on painotettu kaupunkiseutujen kasvun tukemista, elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeita sekä liikenneturvallisuutta.

Lisärahoituksesta kohdennetaan maanteille 163 milj. euroa ja rautateille 101 milj. euroa.

  • Maanteillä tyypillisiä toimenpiteitä ovat erilaiset liittymä- ja kaistajärjestelyt, teiden parantamiset, ohituskaistat ja rekkaparkit.
  • Rautateillä merkittävä panostus kohdennetaan tavarajunien akselipainon noston mahdollistamiseen väleillä Tampere - Seinäjoki ja Tuomioja - Raahe sekä rantaradan korjauksiin. Huonokuntoisia ja tekniikaltaan vanhentuneita turva- ja sähkölaitteita uusitaan useilla rataosilla ja ratapihoilla. Ratapihoilla uusitaan myös raiteistoja ja vaihteita. Näillä varmistetaan ratojen liikennöitävyyttä ja liikenteen täsmällisyyttä. Tasoristeysten poisto parantaa liikenneturvallisuutta.

Yksityisteiden valtionavustuksiin lisärahoituksesta kohdistetaan valtionavustuksiin vuosittain 10 milj. euroa, yhteensä 30 milj. euroa vuosina 2017–2019.

Lisäksi rahoituksesta kohdennetaan yhteensä 70 milj. euroa Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimusten tavoitteiden mukaisesti. Suurimmat kohteet ovat Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen Nurmijärvellä sekä E18 Turun kehätien parantaminen Turun seudulla.

Lisärahoitus täydentää helmikuussa julkaistua hallituksen 600 milj. euron korjausvelkaohjelmaa vuosille 2016–2018 www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma.

LVM:n tiedote 9.6.2016: Liikenneverkon korjausvelan vähentämisessä panostetaan asiakkaiden tarpeisiin

Lisärahoituskohteet kartalla

(Karttaan on päivitetty kohteiden toteutusvuodet / 16.8.2016)

Usein kysyttyä perusväylänpidon lisärahoituksesta vuosille 2017–2019

Millaisia kohteita lisärahoituksella toteutetaan?

Yksittäiset hankkeet ovat kustannuksiltaan pääosin 4-20 milj. euroa. Kohteita on kaikkiaan nelisenkymmentä, 27 maanteillä ja 11 rautateillä sekä kaksi isoa MAL-kohdetta (maankäyttö, asuminen ja liikenne).

Osa hankkeista tukee kuntien maankäytön kehittämistä ja niissä on merkittävä kunnan rahoitusosuus.

Maanteillä tyypillisiä toimenpiteitä ovat erilaiset liittymä- ja kaistajärjestelyt, teiden peruskorjaus ja parantaminen, ohituskaistat ja rekkaparkit.

Rautateillä merkittävä panostus kohdennetaan tavarajunien akselipainon noston mahdollistamiseen väleillä Tampere - Seinäjoki ja Tuomioja - Raahe sekä Rantaradan korjauksiin. Huonokuntoisia ja tekniikaltaan vanhentuneita turva- ja sähkölaitteita uusitaan useilla rataosilla ja ratapihoilla. Ratapihoilla uusitaan myös raiteistoja ja vaihteita. Näillä varmistetaan ratojen liikennöitävyyttä ja liikenteen täsmällisyyttä. Tasoristeysten poisto parantaa liikenneturvallisuutta.

Miten kohteet on valittu?

Kohteiden valmistelu perustuu Liikenneviraston ja ELY- keskusten aineistoihin sekä kerättyyn asiakastarvetietoon. Väylien korjaus- ja parantamistarpeita tunnistettiin moninkertainen määrä nyt käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden.

Toimenpiteiden valintakriteereinä on käytetty kaupunkiseutujen kasvun, työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemista sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Vaikuttavuutta tavoitellaan asiakastarpeille ympäri maan.

Ohjelmakokonaisuus on koostettu Liikennevirastossa. Tiekohteiden osalta asiantuntijatyö on tehty ELY- keskuksissa ja ratakohteiden osalta Liikennevirastossa. Kohteiden valinnassa on hyödynnetty laajaa asiakasvuoropuhelua.

Ohjelma ei sisällä vesiväylähankkeita, joihin osoitettiin jo liikenneverkon korjausvelkaohjelmassa merkittävä 12 milj. euron rahoitus vuosille 2016–2018.

Mitä vaikutuksia lisärahoituksella saadaan aikaan?

Perusväylänpidon lisärahoituksella panostetaan asiakastarpeisiin useissa kohteissa eri puolilla Suomea, jolloin saadaan vaikuttavuutta laajemmalle alueelle ja ajankohtaisiin tarpeisiin. Vaikutusten laajuus on pitkälti verrannollinen käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Toimenpiteillä edistetään elinkeinoelämän kuljetusten kuljetustehokkuutta ja toimintavarmuutta, työmatkaliikkumisen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Näiden asiakastarpeiden pohjalta valitut toimenpiteet vähentävät usein myös väylien korjausvelkaa.

Asiakkaiden näkökulmasta lisärahoituksella saatavia vaikutuksia:

- matka- ja kuljetusajat lyhenevät

- ajo- ja kuljetuskustannukset pienentyvät

- liikenneturvallisuus paranee

- liikenteen täsmällisyys ja matka-aikojen ennustettavuus paranee

- liikenneverkkojen käytettävyys säilyy 

Sivu päivitetty 06.10.2016