Liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016 - 2018

Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018, josta 100 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun. Rahoituksella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin. Korjausvelkaan annettu raha käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti, mutta kaikkia tärkeitä huonokuntoisia kohteita ei pystytä kunnostamaan. 

LVM tiedote 5.2.2016 Liikenneverkon korjausvelkaa vähennetään asiakkaita kuunnellen

Korjausvelkakohteet kartalla

(Karttaan on päivitetty kohteiden toteutusvuodet / 18.8.2016)

Näytä suurempi kartta -valinnalla pääset valitsemaan karttatasoja. Vuonna 2016 alkavat kohteet ovat kartalla väylämuodoittain omina tasoinaan.

Kartalla on esitetty vain tällä 600 miljoonan euron korjausvelkarahoituksella toteutettavat kohteet. Näiden lisäksi Liikennevirasto ja Ely-keskukset teettävät vastaavanlaisia ylläpitohankkeita vuosittain noin 360 miljoonalla eurolla.

Korjausvelkaohjelman kohdelista on kiinnitetty toteutettavaksi vuosille 2016–2018. Kartalla näkyvien kohteiden lisäksi 600 miljoonan rahoituksesta on kohdistettu 35 miljoonaa digitalisaatioon ja noin 39 miljoonaa pieniin yksittäisiin kohteisiin, jotka eivät siis näy kartalla. Nämä kohteet ovat mm. lyhyitä päällystekohteita, sorateiden kelirikkokorjauksia, teiden kuivatuksen parantamista sekä varusteiden ja laitteiden korjaamisia.

Usein kysyttyä korjausvelkakohteista

Mistä korjausvelkaohjelmassa on kyse?

Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt kohdistaa vuosina 2016 - 2018 yhteensä 600 milj. euroa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen. Korjausvelan vähentäminen on osa hallituksen 1,6 Mrd euron kärkihankekokonaisuutta. Korjausvelan vähentämiseksi on Liikennevirastossa laadittu kolmivuotinen korjausohjelma. Ohjelma on maanteiden osalta laadittu yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

Mitä on väylien korjausvelka?

Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelkaa ja -tarpeita on sekä maanteillä, radoilla että vesiväylillä. Korjausvelkaa on mm. väylärakenteissa, silloilla ja ratapihoilla sekä varusteissa ja laitteissa.

Liikenneverkolla on korjausvelan lisäksi paljon parantamistarpeita, joihin ei tällä rahoituksella pystytä vastaamaan. Korjausvelkaa ei ole uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet.

Millaisia kohteita korjausvelkaohjelma sisältää?

Ohjelma sisältää olemassa olevien väylien korjauskohteita. Liikenneverkolla on korjausvelan lisäksi paljon parantamistarpeita, joihin ei tällä rahoituksella pystytä vastaamaan. Väylien kunto heikkenisi nopeasti ilman korjausvelkapanostusta. Esimerkkejä kohteista:

- maanteillä huonokuntoisten teiden peruskorjauksia sekä huonokuntoisten ja painorajoitettujen siltojen uusimisia ja korjaamisia.

- radoilla turvallisen liikennöinnin varmistavien asetinlaitteiden uusimisia, radan rakenteiden korjaamista, huonokuntoisten siltojen uusimisia ja korjaamisia, vanhentuneen tekniikan uusimista myös ratojen sähköistyksen osalta sekä ratapihojen ja raakapuuterminaalien kunnostuksia ja laajennuksia.

- vesiväylillä muutaman suuren huonokuntoisen kiinteän merimerkin peruskorjauksen sekä Saimaan kanavan sulkuporttien uusimista.

Miten ja miksi nämä kohteet on valittu?

Olemme käyttäneet yleisinä kriteereinä korjauskohteiden valintaan sitä, että kohteen korjaaminen vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja vähentää liikenneväylien korjausvelkaa. Painopiste on ollut elinkeinoelämän tarpeissa; kasvun esteiden purkamisessa sekä työssäkäyntialueiden tarpeissa. Lisäksi haluamme edistää digitalisaatiota ja uusia palveluja. Rahoitusta käytetään tärkeisiin, vaikuttaviin kohteisiin.

Kohteet ovat asiantuntijavirastojen, Liikenneviraston ja ELY-keskusten, valitsemia. Ohjelmakokonaisuus on koostettu Liikennevirastossa. Tiekohteiden osalta asiantuntijatyö on tehty ELY-keskuksissa, rata- ja vesiväyläkohteiden osalta Liikennevirastossa. Kohteiden valinnan tueksi on käyty laajaa asiakasvuoropuhelua erityisesti elinkeinoelämän (rahdinantajat, kuljetusyritykset ja elinkeinoelämän etujärjestöt) kanssa.

Miten digitalisaatio liittyy korjausvelkaan?

Innovaatioista ja teknologiasta haetaan entistä tehokkaampia keinoja ongelmien ratkaisemiseen. Digitalisaatio edistää asiakastarpeiden tunnistamista, väylänpidon tehokkuutta, uusien liikenteen palvelujen käyttöönottoa ja valmistautumista liikenteen automatisaatioon.

Digitalisaation myötä voimme tunnistaa väylän korjaustarpeet täsmällisemmin sekä kohdistaa ja suunnitella korjaustoimenpiteet tarkemmin. Tällä tavoin käytettynä digitalisaatio lisää väylien ylläpidon kustannustehokkuutta ja paremmilla menetelmillä vähennetään korjausvelan lisääntymistä.

Samoin digitalisaation avulla on mahdollista kohdistaa väylien kunnossapitoa esim. ajallisesti entistä täsmällisemmin vastaamaan käyttäjien tarpeita.

Jo tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään voimakkaasti liikenteen automatisaatiota ja robotisaatiota. Digitalisaatio ja automatisaatio tulevat muuttamaan vaatimuksia infralle. Pidemmällä tähtäimellä on tavoitteena, että Suomen väyläverkko on digitalisaation ja automatisaation edellyttämässä hyvässä kunnossa ja olemassa oleva infra sopii liikenteen älykkäille palveluille.

Mitä vaikutuksia tällä ohjelmalla saadaan aikaan?

Asiakkaiden näkökulmasta tällä ohjelmalla:

- lyhennetään matka- ja kuljetusaikoja (esim. paino- ja nopeusrajoitusten poistaminen, huonokuntoisen tiestön vähentäminen, radan päällysrakenteiden korjaukset)

- varmistetaan liikenteen täsmällisyyttä (esim. rataverkon asetinlaitteiden sekä sähköradan uudistukset)

- varmistetaan, että verkko ylipäätään on käytettävissä (huonokuntoisten siltojen uusiminen tai korjaaminen, merenkulun turvalaitteet, Saimaan kanavan sulkuportit)

- raakapuuterminaalien avulla raakapuunkuljetusjärjestelmä tehostuu

- varusteiden ja laitteiden uusiminen parantaa liikenneturvallisuutta