Kasvukeskusten kestävät valinnat

Toimet tukevat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kilpailukykyä kasvukeskuksissa

Muuttoliike on viime vuosina suuntautunut ja suuntautuu jatkossakin eri kokoisiin asutuskeskuksiin. Erityisesti suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut ja niiden työssäkäyntialueet kasvavat. Kaupunkiseutujen liikkumisen ja kuljetusten kehittämiseen on lisättävä huomiota, jotta kyetään turvaamaan toimiva arki, vaikuttamaan liikenteen kasvuun sekä vähentämään liikenteen energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia.

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen edellyttää maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen (MALPE) yhteen sovitettua, ylikunnallista ja hallinnon rajat ylittävää tarkastelua. Asiakastarpeet ja tieto nykytilasta ovat palveluiden suunnittelun lähtökohtia.

Kaupunkiseudut ovat erilaisia, siksi tarvitaan monenlaisia ja joustavia ratkaisuja työssäkäyntialueille, seuduille ja väljästi asutuille alueille. Kun suurilla kaupunkiseuduilla on tarpeen hillitä liikenteen kasvua ja ruuhkautumista, on väljästi asutuilla alueilla turvattava yhteydet keskeisiin palveluihin. Toimivan kokonaisuuden edellyttämien yhteisten päätösten aikaansaamiseksi, on nykyisin suurilla kaupunkiseuduilla käytössä olevien maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusten laadintaa kehitettävä ja laajennettava kaikille kaupunkiseuduille, joilla on varteenotettava joukkoliikennejärjestelmä.

Yhteistyötä vahvistetaan kaupunkiseutujen kehittämisessä

Kaupunkiseudut tarvitsevat yhteisen tahtotilan ja niiden tulisi tiivistää yhteistyötä eri hallinnonalojen, valtion ja kuntien sekä eri toimijoiden ja käyttäjien kesken. On voitettava tämän hetkiset suunnittelun, vastuunjaon ja päätöksenteon haasteet. On ratkaistava, miltä pohjalta MALPE -sopiminen tehdään ja turvattava sille rahoitus.

Erityisiä yhteensovittamisen kohteita ovat asemanseudut, ratapihat ja matkakeskukset, joita on kehitettävä houkutteleviksi palveluiden ja elinkeinoelämän kannalta. Tällöin on luonnollista, että hyötyjät osallistuvat jatkossa enemmän palvelutason kehittämiseen ja ylläpitoon. Esimerkiksi liityntäpysäköinnin rooli eri alueilla on selkeytettävä ja vastuunjako on ratkaistava.

Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset suunnitellaan ja toteutetaan alueellisina kokonaisuuksina

Nykyisellä toimintamallilla joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan ylläpitää vain suurimmissa kaupungeissa. Väljästi asutuilla seuduilla kyetään turvaamaan vain lakisääteiset kuljetuspalvelut. Kuitenkin valtakunnallisena tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen matkoja vuoteen 2022 mennessä 200 miljoonalla matkalla nykyisestä 530 miljoonasta vuosittaisesta matkasta. Nykytoimin tavoitetta ei saavuteta.

Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta on tarkoitus kasvattaa kaupunkiseuduilla lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja matkaketjun toimivuutta alueilla, joilla on kysyntää. Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen yhteensovittamisella on olennainen rooli.

Liikennöinnin tehokas suunnittelu edellyttää, että työssäkäyntialueella on selkeä toimivaltainen viranomainen, joka jatkossa huolehtii sekä joukkoliikenteestä että henkilökuljetusten suunnittelusta ja toteutuksen järjestämisestä. Näin saadaan voimavarat kohdennettua tehokkaasti asiakastarpeita vastaavasti. On siis ratkaistava, mikä on valtion ja muiden toimivaltaisten viranomaisten rooli joukkoliikenteen tukemisessa eri seuduilla.

Keskeistä on toteuttaa henkilökuljetusuudistus, jonka avulla julkisin varoin tuettuja matkoja voidaan suunnitella ja hankkia kokonaisuuksina. Näin saadaan paremmin vastattua asiakkaiden tarpeisiin, lisättyä joukkoliikennettä sekä vähennettyä kustannuksia.

Kestävää liikkumista edistetään joukkoliikenteen lisäksi tukemalla muun muassa liikkumisen ohjauksen toteutusta, kävelyä ja pyöräilyä, Liikkuminen palveluna -konseptin ja informaatiojärjestelmien kehittämistä. Valtion rooli paikallistasolla onkin lähinnä hyvien käytäntöjen levittäjä, kehittäjä, tiedon jakaja ja mahdollistaja. Valtakunnallisella tasolla valtiolla on vahvempi rooli muun muassa maksujärjestelmien sekä tietopohjan ja markkinoiden toimivuutta edistävän lainsäädännön kehittämisessä.

Toimivan arjen tueksi tuotetaan ja jaetaan tietoa

Toimiva, asiakkaiden tarpeisiin vastaava liikennejärjestelmä ja liikennepalveluiden kehittäminen sekä ongelmakohtiin kohdistettujen toimenpiteiden suunnittelu tarvitsevat tuekseen hyvän ja tehokkaasti hyödynnetyn tietopohjan. Nykyiset tiedot eivät enää riitä. Tarvitaan uudenlaisia tiedonkeruumalleja sekä kattavia liikenteen, liikkujien, liikennevälineiden ja kuljetusten ajantasatietoja.

Niitä kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten, käyttäjäyhteisöjen ja yritysten kanssa. Näin kyetään panostamaan liikennetilanteiden ennakointiin ja liikenneverkon hallintaan ja ohjaukseen. Asiakkaat saavat käyttöön ajantasaisen ja ennakoinnin mahdollistavan tilannekuvan ja tietoperustan, jolle voidaan luoda uusia palveluja.

Sivu päivitetty 30.09.2015