Liikenne kohti tulevaa

Liikennevirasto on käynyt vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa siitä, miten yhteiskunnan muutokset tulisi ottaa huomioon kehitettäessä liikenneolosuhteita ja -palveluja seuraavien 10 vuoden aikana. Seuraavassa on esitetty Liikenneviraston asiantuntijanäkemys neljästä kokonaisuudesta ja niihin liittyvistä tarpeellisista toimista ja yhteistyöstä.

 

1. Nyt on väsyneiden väylien peruskuntokauden aika

  • Perusväylänpidon rahoitustasoa on lisättävä pitkäjänteisesti
  • Päivittäisen kunnossapidon ohella väylien rakenteita on kyettävä peruskorjaamaan. Väyläverkon korjausvelkaa on vähennettävä.
  • Kunnossapitoa priorisoidaan tarpeiden perusteella
  • Keskeisellä verkolla on tarpeen säilyttää nykyinen kunnossapidon taso. Seutu- ja paikallisverkolla kunnossapidon joustavuutta lisätään ja kunnossapidon perustaso on alempi kuin nyt. Siellä, missä asiakastarpeet sitä edellyttävät, tarjotaan kohdennetusti perustasoa parempaa tasoa.
  • Koko liikenneverkolta kootaan ja ylläpidetään kattava tietopohja niin, että se palvelee suunnittelua, omaisuuden hallintaa ja liikenteen automatisointia. Hyödynnetään uusia mittaus- ja kuvausmenetelmiä. Lue lisää (kalvosetin sivu 5).

2. Hyödynnetään digitalisaation ja avoimen tiedon mahdollisuudet luoda uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa

  • Julkishallinto toimii perustietojen tuottajana ja palveluiden mahdollistajana
  • Tietoa ja teknologiaa hyödynnetään täysimääräisesti liikennejärjestelmän, kunnossapidon ja liikennepalveluiden ylläpidossa ja kehittämisessä.
  • Kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukas tieto väylästöstä ja sekä ajantasaisesta liikennetilanteesta ja olosuhteista. Liikkujat, kuljetusvälineet ja älykäs infra tuottavat liikenne- ja olosuhdetietoa kaikkien käyttöön.
  • Uudet PPPP = Public, Private, People, Partnership -toimintamallit ja kokeilut mahdollistavat uusia palveluita asiakkaille nopeasti ja tehokkaasti.
  • Systemaattinen varautuminen ja ennakointi varmistavat liikennejärjestelmän toimintavarmuuden, sujuvuuden ja turvallisuuden. Varautuminen yhä kasvaviin tietoturvauhkiin pidetään korkealla tasolla. Lue lisää (kalvosetin sivut 7-8).
  • Katso myös kalvosetti liikenteen digitalisaatiosta

3. Kaupungistumien, elinkeinoelämä ja palvelut muuttavat liikkumista ja kuljettamista

  • Liikennesuunnittelun pitkäjänteisyyttä ja poliittista ohjausta vahvistetaan
  • Liikennejärjestelmän ja -palveluiden jatkuvalle ylläpidolle ja kehittämiselle laaditaan valtakunnallinen tavoitesuunnitelma.
  • Kaupungistumiskehitys sekä elinkeino- ja palvelurakenteen muutokset edellyttävät väyläverkon ja solmupisteiden palvelutason ja luokittelun uudistamista.
  • Markkinoiden toimivuus varmistetaan joukkoliikenteessä ja liikenteen palveluissa. Lue lisää (kalvosetin sivu 11).
  • Kohdistetaan kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen, henkilökuljetuksiin ja liikennepalveluihin lisää huomiota – tavoitteena 200 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa.
  • Matkustajille on tarjolla palvelut, josta saa helposti tietoa eri liikkumisvaihtoehdoista ja matkaketjun aikana tarvittavaa tietoa.
  • Joukkoliikenne- ja henkilökuljetustenmäärärahat ohjataan tehokkaampaan, yhteiseen käyttöön.
  • Viranomaisten välistä työnjakoa on uudistettava.
  • Suurten kaupunkiseutujen aiesopimuskäytäntöä kehitetään ja laajennetaan kaupunkiseuduille, joilla on varteenotettava joukkoliikennejärjestelmä.

4. Asiakastarpeet ja kustannustehokkuus edellyttävät ketteryyttä

  • Kehittämisen painopistettä siirretään pieniin kustannus-tehokkaisiin toimenpiteisiin ja liikkumisen palveluiden hyödyntämiseen
  • Budjettirakenteita uudistetaan tukemaan paremmin toimintaa.
  • Eri puolilla Suomea toteutettavat monipuolisen keinovalikoiman täsmätoimenpiteet kootaan riittävän isoiksi paketeiksi eli toimenpidekoreiksi. Näin voidaan parantaa matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta kustannustehokkaasti. Lue lisää (kalvosetin sivu 13).
  • Kehittämisinvestointien rahoittamispohjaa on tarpeen laajentaa ja kokeilla erilaisia rahoitusmuotoja. 
  • Hankkeista hyötyvät tahot osallistuvat rahoitukseen nykyistä enemmän. Hyötyjä osallistuu -mallin yleisistä periaatteista tulee laatia ohjeet eri ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyönä.
  • Uusia rahoitusmalleja tulee rohkeasti kokeilla. Liikenteen hinnoittelun uudistamisessa tulee edetä pitkäjänteisesti.