Liikenneviraston rooli valtakunnallisessa joukkoliikenteessä

Liikenneviraston yhtenä strategisena tavoitteena on turvallinen ja helppo liikkuminen. Liikennejärjestelmää ja liikenteen palveluja kehitetään kokonaisuutena, johon joukkoliikenne kuuluu olennaisena osana.

Joukkoliikenteen toimijoiden yhteistoimintaryhmä (JOUSI) on määritellyt joukkoliikenteen valtakunnalliselle kehittämiselle vision, kärkitavoitteet ja kehittämishankkeet. Joukkoliikennealan toimijoiden yhteisenä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen matkoja vuoteen 2022 mennessä 200 miljoonalla matkalla nykyisestä 530 miljoonasta vuosittaisesta matkasta. Yhteistoimintaryhmässä ovat edustettuina Liikenneviraston ohella Liikenne- ja viestintäministeriö, suuret ja keskisuuret kaupungit, VR, Kuntaliitto, Linja-autoliitto ja sopimusliikenteenharjoittajat, Paikallisliikenneliitto sekä TVV lippu- ja maksujärjestelmä Osakeyhtiö.

Julkisen rahoituksen tasapuolisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi yhtenäisesti Liikennevirasto mahdollistaa joukkoliikenteen palvelutason määrittelemisen koko maassa samalla tavalla. Liikennevirasto ohjaa ja koordinoi ELY-keskusten joukkoliikennetoimintaa sekä valtakunnallisia joukkoliikenteen kehittämishankkeita. Painopisteinä ovat henkilöliikenteen palveluiden kehittäminen  ja joukkoliikenteen tiedonhallinnan kehittäminen. Liikennevirasto valmistelee alueellisten valtionavustusten kiintiöinnit sekä tekee suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen valtionavustuspäätökset.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla Liikennevirasto osallistuu laaja-alaisesti liikennejärjestelmätyöhön liittyvään joukkoliikenteen kehittämiseen.

Liikennevirasto vaikuttaa matkaketjujen sujuvuuteen osallistumalla matkakeskusten, asemien ja näihin liittyvän matkustajainformaation sekä liityntäliikenteen suunnitteluun yhdessä eri toimijoiden kanssa. Liikennevirasto on osakkaana kaupunkien ja valtion perustamassa TVV lippu- ja maksujärjestelmä Osakeyhtiössä, joka toteuttaa viranomaisten Waltti lippu- ja maksujärjestelmäpalvelua.

Joukkoliikenteen lainsäädäntö

Linja-autoliikenteen toimintaedellytyksistä säädetään kansallisessa joukkoliikennelaissa (869/2009) sekä EU:n palvelusopimusasetuksessa (1370/2007). Henkilöiden kuljettaminen ammattimaisesti maksua vastaan edellyttää aina joukkoliikennelain mukaista joukkoliikennelupaa.

Joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan vuoden 2009 lopussa. Joukkoliikennelaissa otettiin käyttöön kymmenen vuoden pituinen siirtymäaika, jonka kuluessa siirrytään vaiheittain uuden lain mukaisiin liikenteen järjestämistapoihin. Vanhan henkilöliikennelain mukaiset linjaliikenneluvat muutettiin ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ne umpeutuvat asteittain vuosien 2014 ja 2019 välillä. EU:n palvelusopimusasetuksessa määritellään, miten julkinen valta voi joukkoliikennepalveluiden määrän ja laadun turvaamiseksi puuttua markkinoihin.

Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaiset viranomaiset vastaavat joukkoliikenteen järjestämisestä. Toimivaltaisia viranomaisia ovat yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskukset) sekä 26 kunnallista viranomaista. Toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät alueensa joukkoliikenteen palvelutason sekä ratkaisevat, miten liikennepalvelut järjestetään. Ne voidaan järjestää joko markkinaehtoisesti tai EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti kilpailuttamalla.

Liikenne on kilpailutettava hankintalainsäädännön ja joukkoliikennelainsäädännön mukaisesti, jos riittävä palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti ja liikennepalveluihin käytetään julkista tukea. Toimivaltaiset viranomaiset tekevät itsenäisesti päätökset siitä mitä lippu- ja maksujärjestelmää alueen joukkoliikenteessä käytetään sekä päättävät lippujen hinnoista.

Markkinaehtoisesti toimiva liikenne vaatii joukkoliikenne- tai reittiliikenneluvan, jonka toimivaltaiset viranomaiset myöntävät. Markkinaehtoisessa liikenteessä liikenteenharjoittaja määrittää itsenäisesti lippujen hinnat.