Kehä III 2. vaihe

Valmistunut

Erittäin suurten liikennemäärien sekä alueen maankäytön voimakkaan kasvun seurauksena Kehä III:n ongelmina ovat päivittäiset ruuhkat. Kehä III:n parannushankkeessa väylää uudistettiin liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Parantamistoimenpiteitä tehtiin vuosina 2013–2015 Kehä III:lla välillä Lentoasemantie–Porvoonväylä.

Kehä III 2. vaihe

Hankkeen taustat

Kehä III on osa valtakunnallista E18-tietä, joka yhdistää Etelä-Suomen kaupungit, satamat sekä lentoaseman ja toimii siten merkittävänä väylänä kotimaiselle sekä kansainväliselle liikenteelle. Se on yksi Suomen vilkkaimmista teistä, ja sen liikennemäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä lähes 50 prosenttia.

Kehä III toimii merkittävänä Vantaan kaupungin ja koko pääkaupunkiseudun runkoyhteytenä, jota pitkin kulkee arkisin vajaat 70 000 autoa. Yli 10 prosenttia tien liikenteestä on raskasta liikennettä: henkilöauto- ja joukkoliikenteen liikenteen ohella tie palvelee elinkeinoelämän kuljetuksia. Kehä III on Vuosaaren tavaraliikennevirtojen kuljettaja sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen tärkein syöttöyhteys.

Erittäin suurten liikennemäärien sekä alueen maankäytön voimakkaan kasvun seurauksena väylän ongelmina ovat olleet päivittäiset ruuhkat. Ongelmia aiheuttivat etenkin valo-ohjatut liittymät Lentoasemantien eritasoliittymässä sekä Lentoasemantien ja Tikkurilantien liittymässä, jotka ruuhkautuivat pahasti. Lisäksi liikenteen sujuvuutta hankaloittivat nykyisten eritasoliittymien lyhyet rampit ja linja-autopysäkkien liian lyhyet kiihdytyskaistat. Suuret liikennemäärät sekä valo-ohjatut liittymät aiheuttivat sekä ruuhkautumista että turvallisuusongelmia.

Liikennemäärien kasvaessa ongelmat pahenevat entisestään, minkä lisäksi paheneva ruuhkautuminen häiritsee alueen kehittämistä sekä esimerkiksi lentoaseman ja elinkeinoelämän liikennettä.

 

Parannustoimenpiteiden myötä liikennevirrat pääsevät kulkemaan Kehä III:n ja rinnakkaisväylien välillä katkotta.

Hankkeen tavoitteet

Kehä III:n parannushankkeessa väylää uudistettiin liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Kolmivaiheisen parantamishankkeen toinen vaihe ajoittui vuosille 2013–2015 ja piti sisällään parantamistoimenpiteitä välillä Lentoasemantie–Porvoonväylä. Parantamishankkeen toinen vaihe jaettiin kahteen osaan: Lentoasemantien alueen urakkaan sekä Lahdenväylän ja Porvoonväylän väliseen urakkaan.

Kehä III:lla tehtyjen parannustoimenpiteiden myötä liikennevirrat pääsevät kulkemaan Kehä III:n ja rinnakkaisväylien välillä katkotta, jolloin liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat. Ruuhka-ajan keskinopeuden on arvioitu kasvavan väylällä jopa 20 km/h.

Parannukset vähentävät tiekuljetusten matka-aikaa ja liikennettä on entistä helpompi ennakoida. Ennakointia helpottaa myös Kehä III:n ja Porvoon välille luotu liikenteen hallintajärjestelmä. Liikenteen kulun sujuvoituessa meluhaitat vähenevät ja tien turvallisuustaso paranee.

Päästöhaitat vähenevät liikenteen sujuvuutta parantamalla, avaamalla ruuhkatukoksia sekä kehittämällä raskaan liikenteen ajo-olosuhteita.

Kehä III on Vantaan joukkoliikenteen runkoväylä, ja sen parannus uusin pysäkein sekä pidemmin kiihdytyskaistoin kehitti joukkoliikenteen edellytyksiä koko hankevälillä. Myös kevyen liikenteen verkko täydentyi ja sen turvallisuus parani.

Hankkeen eteneminen

Lentoasemantien alueen urakan rakennussuunnitelmat valmistuivat keväällä 2013 ja Lahdenväylä–Porvoonväylä -urakkaa koskevat rakennussuunnitelmat syksyllä 2013. Liikenteen hallinnan rakennussuunnitelma puolestaan valmistui jo syksyllä 2012.

Rakentaminen käynnistyi Lentoasemantien alueen urakan osalta elokuussa 2013 ja Lahdenväylä-Porvoonväylä -urakan osalta tammikuussa 2014.

Tavoiteaikataulusta saatiin kirittyä vuodella ja työt valmistuivat kokonaisuudessaan vuonna 2015.

Hankkeen kustannukset

Kehä III:n parannushanke toteutettiin Liikenneviraston ja Vantaan kaupungin yhteishankkeena.

Hankkeen alkuperäinen kokonaiskustannusarvio oli 150 miljoonaa euroa. Lopulliset kustannukset olivat kuitenkin vain noin 110 miljoonaa euroa, mistä Vantaan osuus on noin 29 miljoonaa euroa. Lisäksi Vantaa lainasi valtiolle 40 miljoonaa euroa, jonka tämä maksaa takaisin vuosina 2016 ja 2017.

Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,5 eli sen säästöt ovat selkeästi investointia suuremmat ja hanke on rahamääräisten vaikutusten osalta kannattava.

Hanke sisältyy valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen 2013.