Espoo–Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisen liikenteellinen ja ratatekninen selvitys

Selvityksen tarkoituksena oli arvioida maankäytön ja joukkoliikenne-järjestelmän kehittymisestä seuraavaa matkustajakysynnän ja lähijunien kuormittumisen muutosta Espoo–Kirkkonummi–Karjaa-rataosuudella pitkällä aikavälillä. Tältä pohjalta määriteltiin vaiheittainen etenemispolku tarjonnan ja rataosuuden kehittämisen sekä pidemmän tähtäimen tavoitetila, mihin rataverkon kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa tulisi tarkasteluosuudella varautua. Työ toimii tausta-aineistona mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) raideverkkoselvitykselle ja Espoo–Lohja-radan jatkosuunnitteluun. Työ käynnistyi kesäkuussa 2008 ja valmistui tammikuussa 2009.

Rantaradan lähiliikenteen matkustajamäärä on kasvanut viime vuosina YTV-alueella ja erityisen nopeasti Kirkkonummen alueella. Kauklahden ja Kirkkonummen välillä junaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosina 2003–2008 yhteensä 31 %. Kasvavat matkustajamäärät ja tavoitteet ympäristöystävällisemmän liikennejärjestelmän kehittämiseksi asettavat paineita lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämiseksi Espoon ja Kirkkonummen välillä.

Ennen Espoon kaupunkiradan toteuttamista Leppävaaran ja Kirkkonummen välillä käytettävissä oleva kahden raiteen ratakapasiteetti mahdollistaa suurimman kysynnän ruuhka-aikoina hyvin rajoitetusti lisäliikennettä. Kirkkonummen lähijunaliikenteeseen on mahdollista saada lisäkapasiteettia kasvattamalla junakokoonpanoja nykyisestä. Junien pituuden kasvaminen neljään yksikköön vaatii laitureiden parannustoimenpiteitä useilla asemilla.

Maankäytön kehittyessä ja matkustajakysynnän kasvaessa on Espoon kaupunkiradan toteuttamisen jälkeen mahdollista lisätä Kirkkonummen lähijunavuorotarjontaa. Kirkkonummen lähijunatarjonnan nostaminen kolmeen tai neljään junaan tunnissa edellyttää raiteenvaihtopaikan tai kolmannen raiteen toteuttamista Heikkilän ja Kirkkonummen välille. Myös neljännen laiturin toteuttaminen helpottaisi liikennetarjonnan lisäämistä.

Espoo–Lohja-radan toteutuessa vaiheittain, voidaan liikennöinti käynnistää ensimmäiseksi lähijunaliikenteenä Histaan. Kokonaisuuden kannalta näyttäisi tarkoituksenmukaisimmalta, että Histan suunnan lähiliikennejunat liikennöivät jo alkuvaiheessa kaukoliikenteen raiteilla, jolloin Lohjan radan erkaantuminen Rantaradalta on mahdollista toteuttaa tasossa. Tekninen ratkaisu tarkentuu jatkosuunnittelussa.

Espoon ja Kirkkonummen asemien ja niiden ympäristön maankäytön kehittämisessä on edelleen tarpeen varautua pitkällä aikavälillä neliraiteiseen rataan Kirkkonummelle. Työssä on esitetty, että lisäraiteet toteutetaan koko matkalla nykyisen radan eteläpuolelle.

Liikenteen kehittämisen yhteydessä tulee arvioida tarkemmin myös edellytykset ja mahdollisuudet aikataulurakenteen säännönmukaistamiseen sekä pysähtymiskäyttäytymisen harmonisointiin, jotka parantaisivat liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja matkustajapalvelua. Jatkossa tulee varmistaa myös kysynnän edellyttämän uuden junakaluston saatavuus.