Hyppää sisältöön

Tietomallintaminen

E18 Hamina–Vaalimaa -tiehanke oli Väylävirastolle ensimmäinen hanke, jonka tiesuunnitelma ja sen täydennysosa on valtaosin viety tietomalliin. Mallintaminen tarkoittaa ennen kaikkea suunnittelussa syntyvän tiedon systemaattista kokoamista ja hyödyntämistä yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Näin luotettavaa tietoa on koko hankkeen elinkaaren ajan helposti saatavilla, joka lisää kaiken toiminnan tehokkuutta.

Tietomallinnus.

Suurin ponnistus – ja muutos – on ollut Hamina–Vaalimaa-hankkeelle tehty lähtötietomalli. Toisin sanoen kaikki nykytilaa kuvaava aineisto on koottu yhdeksi tietokannaksi, jossa tieto on yhteneväisessä muodossa, kansioittain järjestettynä ja samojen periaatteitten mukaan nimettynä. Se on myös muodoltaan sellaista, että tavanomaiset suunnitteluohjelmistot osaavat sitä automaattisesti lukea.  

Lähtötietomallista löytyvät niin maaperätiedot, pohjatutkimukset kuin putkien ja ojien sijainnit. Lisäksi mallista eli tietokannan sisältämistä tiedoista on luotu verkkoportaali, niin kutsuttu lähtötietokone, jossa yksityiskohdat on viety karttapohjaan. Tämän kaiken tarkoituksena on helpottaa merkittävästi suunnittelijoiden työtä. 

- Tietomallin käyttöön ei pakoteta, mutta kyllä se tarjouskilpailussa yhtenä painotuskohtana on,  kertoo Väyläviraston projekti-insinööri Jetro Matilainen Hamina-Vaalimaa-hankkeesta.

Yhdistelmämalli kokoaa suunnitelmat

Palveluntuottajilta toivotaan lisäksi suunnitelmaa siitä, miten he tietomallia aikovat tulevassa työssään käyttää, mikäli he tarjouskilpailun voittavat. Kyseessä on sekä eri suunnittelualojen oma mallintaminen, siis esimerkiksi valaistusmallin, geotekniikkamallin ja väylätekniikkamallin rakentaminen että näiden suunnitelmamallien hyödyntäminen yhdessä yhteisessä tietokannassa eli yhdistelmämallissa.

- Tienrakentamisen alalle on parhaillaan tekeillä yleinen ohjeistus tietomallinnuksen käytöstä. Kun se saadaan hyväksyttyä, tietomallin käyttö alkaa varmasti vakiintua kaikkien toimijoiden keskuudessa. Talopuolella ohjeistus valmistui jo pari vuotta sitten. 

Hyötyjä on paljon: lähtötiedon yhteneväisyyden ja muokkausmahdollisuuden lisäksi tietomallityöskentely vähentää inhimillisiä virheitä, kun automaation osuus esimerkiksi määrälaskennassa lisääntyy. Kustannuslaskenta ja kustannusten koordinointi helpottuvat, jos vain tietokantaan on syötetty systemaattisesti kaikki asiat samalla logiikalla.  

Tiedot saadaan myös kolmiulotteiseksi kuvaksi, jolloin päästään tekemään törmäystarkasteluja esimerkiksi erilaisten laattojen ja putkien osalta.

Virtuaalinen kuva helpottaa etenkin sillanrakennusta, kun eri vaiheista voidaan ottaa tulostuskuva malliksi tekijöille. Kaiken kaikkiaan tietomallin käytön tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa työskentelyä. 

- Täysin sitä ei vielä osata hyödyntää. Esimerkiksi jälleenkäyttöarvo on vielä aivan lapsenkengissä. Tietomallilla olisi paljon annettavaa kunnossapidon suunnitteluun ja seuraamiseen, mutta sitä ei juuri ole kokeiltu. Tulevaisuudessa tämä on varmasti toisin, sanoo Jetro Matilainen.

Väyläviraston linjauksena on, että lähes kaikki uudet tienrakennushankkeet toteutetaan tietomallipohjaisena työskentelynä. 

Tietomallinnus.

Logo.