Usein kysyttyä

Miksi Haminan ja Vaalimaan välinen tieosuus on merkittävä?
Haminan ja Vaalimaan välinen osuus valtatiestä 7 on osa kansainvälistä E18 -tieyhteyttä ja ns. Pohjolan kolmiota. 32 kilometriä pitkä tieosuus on tärkeä sekä Suomen elinkeinoelämän että kansainvälisille Venäjän kuljetuksille.
Mitä hankkeessa käytännössä tehdään?
Valtatieosuuden pohjoispuolelle rakennetaan uusi moottoritie, jonka varrelle tulee viisi eritasoliittymää. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi ja sitä parannetaan tarpeiden mukaan. Moottoritie liittyy länsipäästään Haminan ohikulkutiehen. Itäpäässä uusi tie liittyy Vaalimaalle rakennettavaan raskaan liikenteen pysäköintialueeseen. Alue on suunniteltu erillisenä ja se rakennetaan osana E18-hanketta. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla.
Miksi uusi moottoritie tarvitaan?
Nykyisen valtatien kapasiteetti ei riitä tietä käyttävän liikenteen tarpeisiin. Erityisongelmana ovat rajanylitystä odottavat rekat, joiden muodostama jono on pahimmillaan ulottunut Haminan länsipuolelle saakka. Raskas liikenne haittaa erityisesti tienvarren asutusta ja Virojoen taajamaa. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain keskimäärin kuusi henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta. Liikennekuolemia on tapahtunut joka vuosi vähintään yksi.
Mitkä ovat hankkeen hyödyt?
  • Uusi tieosuus viimeistelee E18-moottoritien Turusta itärajalle. 
  • Henkilövahinko-onnettomuuksien ja liikennekuolemien määrä puolittuu.
  • Liikenteen sujuvuus paranee, nopeudet kasvavat ja matka-ajoista tulee ennakoitavampia.
  • Kaakkois-Suomen alueen sekä Suomen ja Venäjän välisen elinkeinotoiminnan, kaupan ja matkailun arvioidaan vilkastuvan.
  • Liikenteen melu- ja päästöhaitat pienenevät.
  • Raskaan liikenteen haitat asutukselle vähenevät.
Mitkä ovat hankkeen haitat?
  • Moottoritie rikkoo metsäluontoa ja maisemaa paikallisesti. 
  • Moottoritietä ei voi ylittää yhtä helposti kuin valtatien. 
  • Rakennustöistä aiheutuu paikallisia haittoja, tosin melko vähän liikenteelle.
Millainen aikataulu hankkeella on?
  • Tiesuunnitelma laadittiin vuosina 2012–2013 ja tarvittavat täydennyssuunnitelmat vuonna 2014.
  • Liikennevirasto käynnisti rakentamista valmistelevat työt marraskuussa 2014.
  • Tien rakentaminen alkoi kesäkuussa 2015 heti palvelusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Pääurakoitsijana toimii YIT Rakennus Oy. 
  • Moottoritie avataan liikenteelle kokonaisuudessaan 2018.
Paljonko hanke maksaa?
Elinkaarihankkeen kokonaiskustannukset ovat 378 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon sisältyvät suunnittelu, rakentaminen, tien kunnossapito ja rahoitus. Investointikustannukset ovat kokonaissummasta 265 miljoonaa euroa (MAKU 2005, 150). Hanke on saanut yleissuunnitelmavaiheessa EU:n TEN-verkon rahoitustukea. Investoinnin hyötykustannussuhde on 1,1.
Paljonko alueella on liikennettä?
Tiejaksolla on kohtalaisesti liikennettä, noin 6000 autoa päivässä. Rajan ylittäviä ajoneuvoja on noin 3500 vuorokaudessa, joista huomattavan suuri osa, yli 30 %, on raskasta liikennettä. Matkustajamäärien arvioidaan kasvavan mm. suunnitteilla olevan viisumivapauden myötä. Tällä kasvuvauhdilla rajan ylittävä liikenne kaksinkertaistuu jo tällä vuosikymmenellä.
Missä vaiheessa perataan tai rakennetaan vanhan valtatie 7:n ojia?
Vanhan valtatie 7:n sivuojat perataan rakentamisen viimeisessä vaiheessa eli vuonna 2018. Hankealueen muita laskuojia perataan ja rakennetaan töiden edetessä.  
Miten hankkeesta tiedotetaan asukkaille ja tienkäyttäjille?
Muuttuvista liikennejärjestelyistä jaetaan mm. postilaatikkotiedotteita ja tietoja julkaistaan paikallislehdissä. Ajantasaista tietoa löytyy tämän hankesivuston lisäksi hankkeen Facebook-sivuilta ja Twitteristä.
Miten alueen eläimet on huomioitu tien rakentamisessa?
Pieneläimille rakennetaan alikulkuputkia uuden moottoritien ali sekä vihersiltoja tien yli. Vihersiltoja rakennetaan kolme, josita kaksi Lelun alueelle ja yksi Virolahden Haaviston alueelle. 
Miksi rekkaparkki rakennetaan, vaikka itärajan liikenne on nyt vähentynyt?
Liikennevirasto tekee suunnitelmia vuosikymmeniksi eteenpäin, ja tulevaisuudessa rekkaliikenteen odotetaan kasvavan. Aiemmin jonot aiheuttivat vaaratilanteita alueella, ja rekkaparkilla näitä pystytään ehkäisemään.  
Missä vaiheessa riista-aitoja pystytetään?
Riista-aidat pystytetään pääosin rakentamisen loppuvaiheessa. Kallioleikkausten alueella riista-aidat pystytetään kuitenkin heti louhintojen päätyttyä, etteivät eläimet putoa korkeilta paikoilta teille. 
Mitä sulfidisavi on?
Sulfidisavi on sulfidipitoista maa-ainesta, joka on kerrostunut muinaiseen merenpohjaan. Sitä esiintyy Suomen rannikkoalueilla. Savi ei aiheuta ympäristöhaittaa pohjaveden pinnan alla hapettomissa oloissa. Hapen kanssa tekemisiin joutuessaan sen sulfidipitoiset mineraalit hajoavat ja muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja. Metallit voivat huuhtoutua esimerkiksi sateiden mukana vesistöihin ja happamoittaa niitä. Nykyään merkittävissä rakennushankkeissa varaudutaan jo etukäteen sulfidisavien esiintymiseen huolellisella etukäteissuunnittelulla ja rakentamisen aikaisilla varotoimenpiteillä. 
Onko hankkeessa varauduttu sulfidisaveen?

E18 Hamina–Vaalimaa -moottoritien alueella olevat sulfidisaviesiintymät ovat olleet tiedossa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Sulfidisavea esiintyy hankkeella Lelu–Kattilainen-alueella, Saarasjärvenojan läheisyydessä sekä Virojoen uuden eritasoliittymäalueen länsipuolella. 

Sulfidisavien käsittelyyn ja sijoittamiseen on laadittu suunnitelmat, joilla varmistetaan, että savista ei pääse aiheutumaan vahinkoja ympäristölle.

Miksi moottoritie linjattiin kulkemaan läheltä Saarasjärvenojaa, vaikka puron taimenkanta ja alueella esiintyvä sulfidisavi olivat etukäteen tiedossa?
Moottoritien linjaus kulkee lähes kohtisuoraan Saarasjärvenojan kanssa, joten ojan kiertäminen ei ole mahdollista. Sen sijaan suunnitteluvaiheessa on määritelty toimenpiteet, joilla Saarasjärvenojan taimenkanta turvataan sekä rakennustöiden aikana että myös niiden valmistuttua.
Mitä toimenpiteitä sulfidisaven esiintyminen aiheuttaa työmaalla?

Työntekijöille on annettu tarkat ohjeet sulfidisaven käsittelystä. Sulfidisavet käsitellään huolellisesti, jotta ympäristöhaittoja ei pääse syntymään. 

Pintavesien laatua seurataan jatkuvasti, ja kaikki valumavedet käsitellään ennen kuin ne päätyvät takaisin luontoon. Saarasjärvenojan läheisyyteen on rakennettu työmaalta tulevien vesien laskeutus- ja neutralointialtaat, joiden avulla varmistetaan, ettei vesistöön pääse haitallisia aineita. Savimaat läjitetään altaaseen vallien sisälle ja valumavedet johdetaan kalkkikivipadon ja sulkukaivon kautta laskuojaan ja vasta sitten edelleen Saarasjärvenojaan. 

Voiko moottoritien valmistuminen viivästyä savien takia?
Töiden viivästyminen on hyvin epätodennäköistä, koska sulfidisaviesiintymät on huomioitu tien suunnittelussa ja niiden esiintymiseen on varauduttu.