Radionavigaatiopalvelut

Alusten turvallinen navigointi Suomen vesiväylillä varmistetaan sekä riittävällä väylien visuaalisella merkinnällä että kohdennetuilla radionavigointipalveluilla.

Alusten tutkanavigoinnin tueksi on useisiin perinteisiin turvalaitteisiin asennettu tutkaheijastimia ja/tai tutkamajakoita. Satelliittinavigoinnin tueksi Liikennevirasto tarjoaa kansainvälisten standardien mukaisen DGNSS-palvelun.

DGNSS-palvelu

Liikennevirasto ylläpitää GPS satelliittinavigointijärjestelmää tukevaa korjauslähetyspalvelua rannikkovesillä ja Saimaan syväväylän alueella. Lähetykset tapahtuvat noin 300 kHz taajudella ja noudattavat ITU:n suositusta ITU-R M.823-3. Yhdistämällä GPS-satelliiteista saadut paikannustiedot ja palvelun tuottamat korjaustiedot alukset voivat määrittää paikkansa suurella tarkkuudella ja luotettavuudella.

GPS-navigointisatelliiteista saatava signaali ei sisällä ajantasaista tietoa lähetysten oikeellisuudesta (ns.integriteettitieto). Erityisesti tästä syystä korjaussignaalin käyttäminen on tarpeen mm. kauppamerenkulussa.

Palvelun avulla saatavaksi paikannustarkkuudeksi on määritetty <10 m 95 % ajasta. Käytännössä tarkkuus on kuitenkin 1-2 metrin luokkaa 95% ajasta.

Suomen DGPS-asemat


Lähetysaseman nimi ja tunnus (Transmitting Station ID)
 
Korjaus-lähetysten tunnus (Reference Station ID)
Sijainti
(Lat / Lon)

 
Peittoalue(km) Taajuus(kHz) Bittinopeus(bit/s)
Porkkala (400) 600 59N58 / 24E23 250
293.5
100

Mäntyluoto (401)

601 61N36 / 21E28 250
287.5
100

Puumala (402)

602 61N24 / 28E14 70
290.0
100
Outokumpu (403) 603 62N41 / 29E01 70
304.5
100
Turku (404) 604
60N26 / 22E13
200
301.5
100
Marjaniemi (405) 605
65N02 / 24E34
250
314.5
100
Klamila (406) 606
60N30 / 27E26
250
287.0
100
Haarajoki (407) 607
60N31 / 25E10
250
292.5
100
Kokkola (408) 608
63N52 / 23E11
250
290.5
100

Tutkaheijastin

Väyliemme varsille on asennettu tutkanavigoinnin avuksi tuhansia tutkaheijastimia. Ne ovat rakenteeltaan erityisen hyvän tutkakaiun antavia soppiheijastinryhmiä. Tutkaheijastimet ovat passiivisia laitteita, jotka eivät vaadi säännöllistä huoltoa tai energialähdettä toimiakseen. Siten ne ovat myös erittäin varmatoimisia. Joskus kuitenkin jäämassojen aiheuttamat kaiut tai huono sää voivat estää tutkaheijastimen tai muun tutkamaalin vastauksen havaitsemisen.

Tutkamajakat

Väylien varsille asennettujen tutkamajakoiden määrä on nykyisin noin 70. Tutkamajakat ovat radiolähetin-vastaanottimia, jotka vastaanotettuaan aluksen tutkasignaalin määrittävät sen taajuuden ja lähettävät vastaukseksi samalla taajuudella erityisen tunnussignaalin. Tunnus näkyy tutkan kuvapinnalla helposti tunnistettavana merkkinä.

Yleisimmin käytetty tutkamajakan tunnus on morsemerkki T, joka koostuu yhdestä pitkästä viivasta, mutta myös muita morse-aakkosiin perustuvia tunnuksia on käytössä. Kaikki Suomessa käytössä olevat tutkamajakat lähettävät vastauksen 9 GHz (3 cm) ja valtaosa lisäksi 3 GHz (10 cm) tutkan signaaliin.

Tutkamajakat ovat aktiivisia laitteita jotka tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja energialähteen toimiakseen, siten ne ovat tutkaheijastimia alttiimpia vikaantumiselle. Joskus jäämassojen aiheuttamat kaiut tai huono sää voivat estää tutkamajakan tai muun tutkamaalin vastauksen havaitsemisen.

Sivu päivitetty 21.03.2017