LIIKE (ratakapasiteetin hallinnan tietojärjestelmä)

LIIKE:llä hallitaan ratakapasiteettia useamman rautatieyrityksen toimintaympäristössä.

LIIKE:llä hoidetaan mm:

- Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin hakeminen ja jakaminen (vuositaso ja muutospäivät)

  • aikataulusuunnittelu
  • ratakapasiteetin hakemisen ja myöntämisen toiminnallisuudet
  • myönnetyn ratakapasiteetin tarkastelu
  • operaattorikohtainen junanumeroiden hallinta

- Ratakapasiteetin operatiivinen hallinta

  • ratakapasiteetin hakeminen, myöntäminen ja peruuttaminen lyhyellä aikajänteellä (ad-hoc)
  • junan lähtöön liittyvät toiminnallisuudet (kuljettaja-aikataulu, junankokoonpanon antaminen, junan lähtövalmiuden ilmoittaminen jne.)
  • junan kulun seurantaan ja täsmällisyysraportointiin liittyvät toiminnallisuudet (reaaliaikaisen liikennetilanteen näyttäminen, junan kulun ennustaminen, myöhästymissyiden kirjaukset jne.)

LIIKE:n käyttäjiä ovat mm. liikenteenohjaajat, aikataulusuunnittelijat eri organisaatioissa ja radanpidon töiden suunnitteluun osallistuvat tahot.

Lukuisat käyttäjät varmistavat, että LIIKE:ssä on aina ajantasainen tieto junien suunnitelluista aikatauluista, junien toteutuneista aikatauluista sekä tiedot junien ennustetuista aikatauluista. Nämä tiedot ovat edelleen muiden järjestelmien hyödynnettävissä standardirajapintojen kautta Liikenneviraston rautatieosaston integraatiopalvelun (SANTRA) välityksellä.

Ajankohtaista LIIKE-järjestelmästä (13.1.2015)

LIIKE-järjestelmän käyttöönottoon liittyen marraskuussa 2014 avattiin henkilöliikenteen raidetietojen integraatio matkustajainformaatiojärjestelmiin. LIIKE-järjestelmästä tuli tämän myötä ennalta suunniteltujen raidetietojen master-järjestelmä.Ennalta suunniteltuja raidetietoja ei enää ylläpidetä manuaalisesti MIKU-järjestelmässä. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on tehdä LIIKE-järjestelmästä myös tavaraliikenteen ja ei-kaupallisen liikenteen raidetietojen master, minkä jälkeen LIIKE:stä voitaisiin välittää tarkan tason reittitietoja kauko-ohjausjärjestelmiin.

LOKIn (liikenteenohjaajan kirjaukset) ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2014 luotiin LOKIn ja JETIn (junien ennakkotiedot) yhteys, jolloin liikenteenohjaajat saivat käyttöönsä ratatöiden ennakkoilmoitukset sähköisinä. Lisäksi LOKIin rakennettiin myöhästymissyiden raportointityökalu, jolla korvattiin käytöstä poistuneen JUSE-järjestelmän vastaava työkalu. LOKIn toisessa vaiheessa keväällä 2015 on tavoitteena yhtenäistää ja vakioida työtapoja eri liikenteenohjausalueiden välillä. Lisäksi halutaan luopua sellaisista manuaalisista tietojen kirjaamistöistä, jotka eivät ole enää välttämättömiä järjestelmien automaattisesti tarjoaman tiedon takia. LOKIn kolmannessa vaiheessa ennen kesää 2015 otetaan käyttöön ns. sähköinen liikenteenohjauksen ilmoitus, jolloin ilmoitukset saadaan siirtymään suoraan junan kuljettajien päätelaitteille ns. KUPLA-sovellukseen.

LOKIn neljäs vaihe täsmentyy ja tarkentuu POHA-projektin (poikkeamien hallinta) käynnistyessä. Tuon vaiheen keskeisimmät tavoitteet ovat kuitenkin siirtyminen uuteen tarkemman tason täsmällisyyden syykoodistorakenteeseen ja poikkeamien linkittäminen ketjuuntuviin liikennevaikutuksiin (=myöhästymiset).