Hyppää sisältöön

Rautateiden raivaus- ja pelastustoiminnan organisointi Liikenneviraston vastuulle – tavoitteena on parantaa rataverkon toimintavarmuutta

Julkaistu 21.10.2016

Liikenneviraston raivaus- ja pelastustoiminnasta vastaava organisaatio aloittaa toimintansa marraskuun alussa. Liikennevirastolla on valtion rataverkon haltijana vastuu siitä, että rataverkko saadaan erityistilanteiden jälkeen mahdollisimman nopeasti liikennöitävään kuntoon. Käytännössä työtä tehdään yhteistyössä monien toimijoiden kanssa.

Kokonaisvastuu valtion rataverkon onnettomuuksien ja erityistilanteiden hallinnasta siirtyi Liikennevirastolle jo kesäkuussa, mutta tehtävään koulutettu organisaatio aloittaa työnsä virallisesti 1.11.2016. Organisaatio on toimintavalmiudessa 24/7.

”Rautatieliikenteenharjoittajat vastasivat aiemmin oman kalustonsa raivauksesta. Nyt tähän tulee muutos, koska EU-komission asetus (2015/995) yhdessä rautatielain (304/2011) sekä pelastuslain (379/2011) kanssa nimenomaan edellyttävät, että Liikennevirasto rataverkon haltijana hoitaa tämän tehtävän”, toteaa rautatieliikenteen ohjausyksikön päällikkö Atte Kanerva Liikennevirastosta. Muutokset johtuvat rautateiden kilpailun vapautumisesta ja toimintamallin tavoitteena on mahdollistaa useiden toimijoiden liikennöinti rataverkolla myös raivausvalmiuksien osalta.

Käytännössä Rataliikennekeskuksen liikennepäälliköt tai muut paikalle määrätyt Liikenneviraston kouluttamat henkilöt valvovat, että poikkeustilanne hoidetaan Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti sekä mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi Liikennevirasto avustaa pelastusviranomaisia esimerkiksi kalustokysymyksissä, hätämaadoituksessa, vaarallisten aineiden torjunnassa ja muissa käytännön kysymyksissä. Pelastusviranomaisten poistuttua onnettomuuspaikalta, Liikenneviraston kouluttama ja valtuuttama henkilökunta raivaa radan ja kunnossapito korjaa mahdolliset vauriot. Henkilöstö voi avustaa myös luonnonkatastrofien aiheuttamien vaurioiden raivaamisessa nykyistä paremmin ja parantaa näin rataverkon käytettävyyttä merkittävästi.

Muutos vaatii ohjeiden päivitystä, koulutusta ja kalustohankintoja

Jotta raivaustoiminta sujuisi monitoimijaympäristössä hyvin, Liikenneviraston ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin on uusittu kevään aikana ja otettu käyttöön 1.6.2016. Ohjeistus tehtiin yhdessä pelastusviranomaisten kanssa ja kaikilla asianosaisilla oli mahdollisuus lausua asiasta.

”Ohjeistuksen uusimisen lisäksi olemme tämän vuoden aikana kouluttaneet sekä Rataliikennekeskuksen henkilöstöä että ulkopuolisia, (palveluntuottajan) raivauksesta vastaavia henkilöitä tähän työhön”, Kanerva kertoo.

Liikennevirasto on hankkinut jo raivauskalustoa, ja lisäkalustoa on tulossa vielä kevään 2017 aikana. Kalustoinvestoinnit vaativat aloitusvaiheessa rahaa noin 800 000 euroa vuositasolla.

”Näkisin, että kustannukset ovat kuitenkin erittäin pienet yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteensa nähden”, Kanerva kommentoi ja jatkaa: ”Hyvällä suunnittelulla, osaamisella ja ohjeistuksella poikkeustilanteista toivutaan nopeasti ja rataverkkomme saadaan mahdollisimman nopeasti liikennöitävään kuntoon. Tästä hyötyvät kaikki osalliset. Tarvittaessa pystymme myös auttamaan yksityisten satamaraiteiden tai teollisuusraiteiden puolella, jos apua pyydetään, sillä intresseissämme on koko liikennejärjestelmän toimintavarmuuden turvaaminen”.

Raivaustapahtumia on noin sata vuodessa ja tuo määrä jakautuu koko valtion rataverkolle. Otaksuma on, että Liikenneviraston raivaus- ja pelastusorganisaation päivystäjälle tulee jatkossa noin kerran viikossa lähtö tapahtumapaikalle. Isompia poikkeustilanteita on harvoin, vuositasolla kaksi tai kolme.

Lisätietoja:
yksikön päällikkö Atte Kanerva, p. 029 534 3848 tai [email protected]

 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta