Hyppää sisältöön

Poikkea kesäreissullasi museotielle

Julkaistu 20.7.2016

Vanhat kulkuväylät ovat osa suomalaisten menneisyyttä ja nykypäivää. Keskiajan maantiet ja 1700-luvun paikallistiet ovat edelleen liikenneympäristömme perusta. Suomessa on 22 museotietä ja 33 museosiltaa, jotka Liikennevirasto on valinnut säilytettäviksi.

Kuva Tuusulanjärven Rantatietä.

Suomen tunnetuimpiin museoteihin kuuluvat muun muassa Hämeen härkätie, Tuusulanjärven Rantatie sekä Suomussalmen Raatteentie. Kuuluisia museosiltoja on puolestaan esimerkiksi Korialla, Halikossa sekä Pyhäjoella.

Museoteiden ja – siltojen ympäristössä on paljon sellaista nähtävää, joka jää kokematta, jos paahtaa menemään valtaväyliä. Otetaan esimerkiksi vaikka Tuusulanjärven Rantatie, jota myös Taiteilijantieksi kutsutaan. Tämän 1600-luvun Ruotsin tiehankkeisiin kuuluneen maantien varrella sijaitsevat Aleksis Kiven kuolinmökki, Lottamuseo, taidemaalari Pekka Halosen koti ja ateljee sekä Jean Sibeliuksen kotitalo Ainola. Nämä kohteet sekä todella kauniit järvimaisemat ja idylliset huvilat jäävät näkemättä, jos et malta poiketa hetkeksi sivuun Tuusulanväylältä eli kantatieltä 45.
 

Tuusulanjärvi Halosenniemen kallioilta kuvattuna.

Kulttuuriperintöä hoidetaan hienovaraisesti

Museotiet ja – sillat on valittu muun muassa niiden valtakunnallisen historian ja kulttuurihistoriallisen merkityksen vuoksi. Museokohteita hoidetaan normaalin kunnossapidon yhteydessä, mutta hienovaraisesti ja ottaen huomioon niiden historiallisen arvon. Nämä kansalliset kulttuuriperintökohteet pyritään säilyttämään alkuperäisessä muodossaan.

”Liikennevirasto pyrkii siihen, että säilytämme vanhan tielinjauksen ja museokohteen ulkoasun samanlaisena kuin se on museointihetkellä ollut”, kertoo tarkastaja Päivi Vattulainen Liikennevirastosta ja jatkaa ”Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi.”


Lisätietoa:
Kaikki Suomen museotiet ja – sillat löytyvät tästä kartasta.
Lisätietoa myös Liikenneviraston sivuilta ja ELYn sivuilta.

 

 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta