Hyppää sisältöön

Nopea junayhteys Helsingin ja Turun välillä laajentaisi työssäkäyntialuetta

Julkaistu 18.01.2016

Liikennevirasto on selvittänyt Helsinki – Turku –käytävän henkilöliikenteen kehitysnäkymiä ja vertaillut eri ratavaihtoehtoja yhteyden parantamiseksi. Vaihtoehtoina on tarkasteltu pienempiä parannuskohteita rantaradalla sekä kokonaisvaltaisempaa kehittämisinvestointia, jossa uusi ratayhteys kulkisi Lohjan kautta.

Uusi ratayhteys voisi parhaimmillaan tarjota alueen asukkaille 45 minuuttia nopeamman yhteyden Helsingistä Turkuun, rantaradan kehittäminen toisi n. puolen tunnin säästön matka-aikaan. Helsingin ja Turun välillä olevat vahvat kaupunkikeskukset Lohja ja Salo hyötyisivät nopeasta junayhteydestä. Kokonaan uusi junayhteys tukisi alueen kasvupyrkimyksiä ja kytkisi kasvavan Lohjan seudun pääkaupunkiseudun junaliikenteeseen. Rantarata puolestaan vapautuisi paikallisliikenteelle. 

Nopeat liikenneyhteydet helpottavat Etelä-Suomen työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta. Matka-ajan merkittävä lyhentyminen sitoisi alueita entistä tiiviimmäksi yhteiseksi talous- ja työssäkäyntialueeksi, mikä loisi selkeää etua alueen yritystoiminnalle. "Metropolialueen laajeneminen länteen ja työmarkkina-alueen kasvattaminen edellyttävät hyvää saavutettavuutta. Myös matkailussa odotetaan olevan potentiaalia. Liikennekäyttäytymisessä tapahtuva kansainvälinen muutos näkyy vähitellen myös Suomessa, ja yksityisautoilulle tarvitaan vaihtoehtoja, jotta työpaikat ja työntekijät saadaan kytkettyä toisiinsa", kuvailee liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen liikkumisen trendejä.

Liikennekäytävän matkustajamäärät rautatieliikenteessä ovat hieman vähentyneet moottoritien ja kaukobussiliikenteen parantuneen tarjonnan seurauksena. Liikennetaloudellisesti ratainvestoinnin kannattavuus ei olekaan yksiselitteinen, vaikka työvoiman liikkuvuuden ja aluetalouden kannalta siltä näyttäisi. Liikennepolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Osana laajempaa alueen kehittämisstrategiaa liikenneinvestoinnit voivat omalta osaltaan toimia kasvun moottorina liittäessään alueita laajemmiksi toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tällöin kuitenkin tarvitaan vahvaa yhteistä tahtotilaa koko käytävän kehittämiseksi ja usean tahon samanaikaisia toimia tukemaan alueen kehittymistä laajemmaksi työssäkäyntialueeksi.

”Nopean junayhteyden vaikutuksia halutaan edelleen selvittää jatkosuunnittelun avulla. Tällöin tiedämme tarkemmin, millaisen potentiaalin nopeampi junayhteys, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne sisältävät”, kertoo ylijohtaja Rami Metsäpelto Liikennevirastosta.

Tarkempaa jatkosuunnittelua varten haetaan EU-tukea. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide matkalla liikennekäytävän kehittämiseksi olisi Espoon lisäraiteen rakentaminen.

Suomi on ehdottanut eurooppalaiseen investointiohjelmaan Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden edistämistä. Yhteysväli on osa Pohjoista kasvuvyöhykettä ja se kuuluu TEN-T liikenneverkkokäytävään Välimeri-Skandinavia.

Liikennevirasto selvitti liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä Helsinki-Turku -ratayhteyden kehittämisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Selvitys tehtiin yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien, maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja elinkeinoelämän kanssa.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Rami Metsäpelto, p. 029 534 3018

Liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen, p. 0295 34 3933

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi  

www.facebook.com/liikenneverkossa

www.twitter.com/liikennevirasto

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta