Hyppää sisältöön

Kymmenvuotias oikorata muutti idän liikennettä ja kehittyy edelleen

Julkaistu 01.09.2016

Syyskuussa 10 vuotta täyttävä Keravan ja Lahden välinen oikorata oli Suomen suurin ratahanke vuosikymmeniin. Rata on tuonut mukanaan merkittäviä liikenteellisiä, maankäytöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia, ja liikennekäytävän kehittäminen jatkuu edelleen.

Hennan aseman rakentaminen käyntiin

Liikennevirasto käynnistää Hennan aseman rakentamisen tänä syksynä. ”Maastossa alkaa näkyä rakentamisen jäljet lokakuussa ja rakentaminen jatkuu hektisenä aina kovimmille pakkasille asti. Kokonaisuudessaan asema on teknisesti valmis vastaanottamaan matkustajia kesällä 2017”, kertoo rakentamisen aluepäällikkö Erkki Mäkelä.

Oikorata-hanke toteutui aikataulussa ja budjetissa

Juha Kansonen toimi Oikorata-hankkeen projektipäällikkönä. Hän muistelee vuosina 2003-2006 rakennettua hanketta yhtenä parhaimmista: ”Meillä oli hankkeessa loistava henki. Vaikka kyseessä oli niinkin suuri hanke, aikataulut ja budjetti piti hyvin ja hankkeen pilkkomisella muutamaan kymmeneen urakkaan, saatiin hyvää hintakilpailua.” Budjetin pitäessä saatettiin tehdä ylimääräistäkin, kuten joitain parannuksia Lahden alueella ja uudelle osuudelle rakenteet 35 tonnin akselipainolle.

Oikoradan valmistumisen myötä idän suunnan kaukojunaliikenne ja tavarajunaliikenne siirtyivät käyttämään uutta rataa ja tämä aiheutti muutoksen koko eteläisen Suomen rautatieliikenteeseen. ”Oikoradan myötä aloitettiin myös tiheä lähijunaliikenne Helsingin ja Lahden välillä. Rata lyhensi matka-aikaa itäiseen Suomeen ja vapautti välityskykyä ruuhkaiselta pääradalta. Samanaikaisesti lisättiin junatarjontaa eri puolilla rataverkkoa”, sanoo liikenneasiantuntija Harri Lahelma.

Vaikutukset matkustajamääriin ja maankäyttöön

Radan käyttöönoton jälkeen rautateiden matkustajamäärät nousivat koko rataverkolla, erityisesti itäisessä Suomessa. Muutama vuosi oikoradan valmistumisen jälkeen talouden voimakas taantuma laski rautateidenkin henkilö- ja tavaraliikennemääriä. Erityisesti viime vuosina linja-autoliikenne on vaikuttanut oikoradan matkustajamääriin. Oikoradalla tehtiin vuonna 2015 noin 2,1 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa sekä noin puolitoista miljoona lähiliikenteen matkaa. Tavaraliikenteessä oikoradalla kuljetettiin noin 1,7 miljoonaa tonnia tavaraa.

Matkustajatutkimusten mukaan oikoradalla on ollut selviä vaikutuksia liikkujien matkustuskäyttäytymiseen. Lähes puolet tutkituista junamatkustajista olisi valinnut jonkun muun kulkutavan kuin junan, jos oikorataa ei olisi rakennettu. Oikorata on lisännyt junalla matkustamista noin puolella junamatkustajista. Oikorata on houkutellut matkustajia myös henkilöautoilijoista.

Jälkiarviointitutkimusten mukaan oikoradalla on ollut vaikutuksia maankäyttöön, kun uutta asutusta on rakennettu erityisesti asemien läheisyyteen. ”Oikorata on yhdessä Lahden moottoritien kanssa laajentanut pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta Helsinki–Lahti-liikennekäytävän suunnassa”, Lahelma kertoo muutoksesta.

Myös Juha Kansonen pitää lempihankettaan silmällä edelleen: ”Liikennemäärien kehitystä tulee seurattua ja radan muodonmuutoksia ja kunnossapitoa tietenkin, toivon oikoradalle pitkää ikää hyvissä voimissa!”

Lisätietoja:

Rakentamisen aluepäällikkö Erkki Mäkelä p. 029 534 3822

Projektipäällikkö Juha Kansonen p. 029 534 3633

Liikenneasiantuntija Harri Lahelma p. 029 534 3963

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi  

www.facebook.com/liikenneverkossa

www.twitter.com/liikennevirasto

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta